Putinin ja muurahaisen ero

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Valtiovarainministeri Saarikko yritti vuonna 2022 kuljettaa lentokoneella halkoja.

Hän oli kuin klapilla päähän lyöty, kun lentoasema määritti Saarikon saunahalot turvallisuusuhaksi.

Sanna Marinin hallituskausi jää historiaan ajanjaksona, jolloin suomalaisia neuvottiin pimeissä ja kylmissä asunnoissaan paskantamaan ämpäriin.

Mitä Stubb hihkaisi golfkentällä korkea-arvoiselle venäläiselle pelikaverilleen, hänen epäonnistuneen lähilyönnin jälkeen?

- Heh heh, nyt kyllä ryssit putin!

Petteri Orpolta kysyttiin, miksi valtion menoja ei leikata, kun kerran valtion tulot pienenevät. Orpo vastasi:

- Kuulkaa nyt, tämä on politiikkaa eikä todellista elämää!

Miksi Martti Ahtisaari ei voi keväällä käyttää ulkona verkkopaitaa?
- Pikkulinnut luulevat häntä talipalloksi.

Sanna Marin voi todella huonosti herättyään edellisillan juhlien jäljiltä hirmuiseen päänsärkyyn. Hän painaa soittokelloa hälyttäen hovimestarinsa paikalle.

Sanna:
- James, kuka on oksentanut bilemekkoni rinnuksille?

Hovimestari vastaa:
- En osaa varmuudella sanoa, rouva pääministeri. Mutta epäilen kyseessä olevan sama henkilö, joka on paskonut teidän korkokenkiinne.

Maria Ohisalo halusi säästää hoitomaksuissa, joten hän vei oman lapsen isovanhemmille päivähoitoon. Koska siitä taas aiheutui vaivaa ja kuluja isovanhemmille, niin “Ohilaho“ päätti keksiä miten saisi inspiroitua omia vanhempiaan ja maksattaa aiheutuvat kulut veronmaksajilla.

Maria Ohisalon uusi aivopieru uudelle lakiehdotukselle oli lopulta valmis:
isovanhemmat voisivat jäädä vapaalle lastenlastenhoitoon ja he saisivat siitä hyvästä valtiolta rahallista korvausta.

Sanna Marin on kova bilettämään, josta on noussut jo pari kohua.
Tyhmälle kansalle hän esittelee itseään:
- Ettekö te ymmärrä että minä olen ihminen, enkä mikään opetusneuvos nuorisolle.

Putin meni baariin ja istui baaritiskin ääreen.

Baarimikko kysyi:
- Mitä saisi olla?

Putin:
- Yks Valko-Venäjä.

Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.

Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!

Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.

Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?

Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.