


Yhteistyökumppanin mainos:


Täydellinen mies:
- nousee viideltä joka aamu
- petaa oman sänkynsä
- siivoaa huoneensa
- harrastaa liikuntaa päivittäin
- ei koske alkoholiin
- auttaa keittiössä
- on täsmällinen
- käy nukkumaan aikaisin
Mistä tällaisen miehen löytää?
- Vankilasta!
Mikä on varkaiden lempilaulu?
- Ei muumitaloa lukita yöksi...
Ilkka meni tapaamaan Jussia vankilaan, ja kyseli tältä:
- Miksi sinä tänne jouduit?
- Hankin ilmaiseksi kissoja ja myin niitä eteenpäin.
- No eihän se sentään rikollista ole?
- No ei... mutta liimasin niihin lampaanvilloja ja väitin villakoiriksi.
Vanki kysyi uudelta vangilta:
- Mitä sä täällä teet?
Toinen vastasi:
- Täällä on ilmainen sähkö.
Työnvälitystoimiston virkailija:
- Olitte palvellut samassa paikassa nuhteettomasti melkein kaksikymmentä vuotta ja sitten lähditte sieltä. Miksi?
Vanki:
- Pääsin ehdonalaiseen.
Kaksi vankia seisoi vankilan porttien ulkopuolella juuri vapauteen päässeinä.
He seisoivat ja katselivat ympärilleen, kunnes toinen lopulta kysyi:
- Otammeko me bussin?
- Sinä olet aivan tyhmä. Kuka meiltä nyt bussin ostaisi?
Miksi vankilasta karkasi suuri määrä vankeja samana päivänä?
- Vankilan johtaja oli päättänyt pitää avoimien ovien päivän.
Hintelä mies tuomittiin vankilaan. Kun hän saapui selliinsä, hän huomasi että hänen sellitoverinsa oli iso, pahanhajuinen ja karvainen äijä.
Iso ukko örisi:
- Leikitäänkö pikkumies kotia?
Tulokas änkytti peloissaan:
- Öö, l-l-leikitään vaan.
Iso ukko innostui:
- Kivaa! Haluutko olla mamma vai pappa?
Tulokas mietti asiaa hetken ja päätti että taitaa olla turvallisempaa olla isä.
Tulokas:
- Mä voisin olla vaikka pappa.
Iso ukko:
- Okei, tule pappa imemään mamman kyrpää!
- Miksi sinä jouduit tänne vankilaan?
- Jouduin monopoli-yhteiskunnan uhriksi.
- Miten niin, keititkö viinaa?
- Valtio ei sietänyt sitä, että minulla oli oma setelipaino.
Kaksi vankia keskusteli kopissansa:
- Mitä sinä olet oikein tehnyt?
- Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä?
- Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta.
Seurasi hetken hiljaisuus...
- Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras.
- Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen.











