Reunan yli pilvenpiirtäjän katolta

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Ruotsalainen sotalaiva oli partioimassa, kun se näki edessäpäin valoa. Kapteeni käski ottaa radiolla yhteyttä tuohon toiseen laivaan.

– Olette kurssillamme, väistäkää!
– Ei, teidän on väistettävä, kuului vastaus.

Kapteeni hämmästyi ja suutahti:
– Täällä puhuu kapteeni. Siirtykää heti kurssiltamme.
– Me emme aio väistää, kuului taas vastaus.

Nyt kapteeni suuttui tosissaan.
– Väistäkää heti! Tämä on sotalaiva!
– Väistäkää itse. Tämä on majakka.

Mitä suomalaista etunimeä kuulee Ruotsissa eniten?
- Miehen nimistä Jaska ja naisten Seija.

Mitä yhteistä on Kaarle kustaalla ja Tarzanilla?

- Molemmat on apinoiden kuninkaita.

Miksi ruotsalainen blondi ei käytä minihametta?
- Siksi ettei munat näy.

Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan puhelin soi.

Hänen majesteettinsa meni vastaamaan:
- Täällä kuningas.

Soittaja:
- Kuka?

Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.

Soittaja:
- Anteeksi, kuka?

Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.

Soittaja nolona:
- Minä... tuota... anteeksi, mikä olikaan numeronne?

Kaarle-Kustaa vastasi kärsivällisesti:
- Kuudestoista...

Kuollut, mutta hyväntuoksuinen saari Ruotsissa on Dödö.

Miten ruotsalainen väärentää 1 eurosia?
- Raaputtamalla nollan pois kympinsetelistä.

Mitä viäräleukanen savolaesukko sanoi, kun pehmitti nyrkeillään ruotsalaismiestä?

- On tämä vuan kovvoo hommoo.

Kaksi ruotsalaista pinkoi henkensä edestä rataa pitkin junaa karkuun. Juna saavutti saavuttamistaan.

- Juostaan metsään!, sanoi toinen.

- Hölmö! Emmehän pääse junaa pakoon edes tässä, niin miten sitten tuolla ryteikössä!

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”