


Yhteistyökumppanin mainos:


Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.
Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.
Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!
No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.
Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.
Vaimo miehelleen:
- Aina kun näet kadulla kauniin nuoren naisen, unohdat olevasi naimisissa!
Mies huokaa:
- Päin vastoin... Silloin minä sen muistan.
Mies kysyi vaimoltaan mitä tämä kaikkein eniten toivoisi syntymäpäivälahjaksi.
Vaimo vastasi:
- Avioeron.
Tähän mies tuumasi, että ajatus on oikeastaan hyvä, mutta oli ajatellut jotain hieman halvempaa
Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.
Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..
Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.
Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.
Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!
Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.
Marjatta-mummo kertoi tyttärelleen vinkin, miten pitää mies tyytyväisenä:
- Älä yritä tehdä vaikutusta sun mieheen ruoanlaittotaidoilla, miehet syö jopa 3 päivää vanhaa pitsaa. Anna sille sen sijaan persettä, siitä ne miehet tykkää!
Vaimo:
- Aita on rikki, viitsitkö korjata?
Mies:
- Vittu mä mikään timpuri ole!
Seuraavana päivänä vaimo:
- Pesukone ei toimi, viitsitkö katsoa?
Mies:
-Vittu mä mikään sähkömies ole!
Seuraavana päivänä aita oli korjattu, pesukone toimi. Mies kysyi:
- Kuka ne korjasi?
Vaimo vastasi:
- Naapurin Jarmo.
Mies:
-Paljonko tahtoi?
Vaimo:
-Ei mitään! Sanoi anna pullaa tai pillua!
Mies:
- Sä sitten teit pullaa?
Vaimo:
-Vittu mä mikään leipuri ole!
Aviopari erosi pettämisten takia.
Isäntä muutti Pukinmäkeen ja emäntä muutti Jakomäkeen.
Naimisissa oleva mies ajatteli, että hän voisi antaa vaimolleen syntymäpäivälahjaksi
yllätyksen ostamalla hänelle rintaliivit. Hän meni sisään naisten kauppaa melko
peloissaan, mutta myyjätyttö otti komennon auttaessaan häntä.
Väri ja hinta oli nopeasti sovittu, mutta koon kanssa tuli ongelmia.
Myyjä:
- No, herra. Ovatko ne meloonin kokoiset? Kookospähkinän? Greipin? Appelsiinin?
Mies:
- Ei... Ei mitään sellaista.
Myyjä:
- Miettikää nyt herra. Täytyy olla jotain, joka muistuttaa vaimonne povea.
Mies mietti pitkään ja hartaasti ja sitten katsahti myyjään ja sanoi:
- Oletteko koskaan nähneet spanielin korvia?
Eläkeläismiehellä seisoi ensimmäistä kertaa moneen vuoteen.
Hän huusi ihmeissään vaimon paikalle:
- Emma! Katsos mikä täällä seistä jököttää!
Vaimo katsoi hetken miehensä jäykkää katua ja tokaisi:
- Nyt kun viimein sait siitä rypyt pois, voisi olla hyvä hetki pestä se!
Veturinkuljettajan vaimo oli tyytymätön mieheensä.
- Vaimon mielestä veturinkuljettaja oli pitkän avioliiton aikana muuttunut jotenkin kylmäkiskoiseksi.
Nainen avautuu luontaistuotekaupan myyjälle intiimistä ongelmastaan:
- Mieheni ei ole enää pitkään aikaan osoittanut minkäänlaista seksuaalista kiinnostusta minua kohtaan. Emme ole harrastaneet seksiä enää moneen kuukauteen...
Luontaistuotemyyjä kaivaa tiskin alta oudon jauhepussin ja kuiskaa:
- Tämä tuli meille juuri. Se on tehty eräästä Amazonin alueen kasvista, jota paikalliset alkuasukkaat käyttävät voimallisena afrodisiakkina. Se on aivan uusi tuote. Ripottelet vain tätä jauhetta miehesi ruokaan niin voi hyvinkin olla, että peitto alkaa taas heilua.
Rouva ostaa pussin ja ennen lähtöä kauppias pyytää, että jos rouva voisi myöhemmin poiketa kaupassa ja kertoa sitten miten jauhe on toiminut. Koska kyseessä on myyjällekin outo ja uusi tuote, josta ei löydy vielä käyttäjäkokemuksia eikä tietoa oikein mistään.
Rouva palaa iloisena kauppaan jo seuraavana päivänä.
- Ripottelin jauhetta mieheni ruokaan, kuten neuvoitte. Hetken syötyämme, hän äkkiä paiskasi pöydältä astiat lattialle, repi kaikki vaatteeni pois samalla röhkien ja ulvoen kuin eläin. Sitten hän kaatoi minut pöydälle ja aloitti villin, eläimellisen aktin... Olin aluksi hiukan shokissa!
Myyjä päivittelee:
- Herravarjele! Olen syvästi pahoillani rouva. En tiennytkään, että tuote olisi niin vahvaa ja toimisi niin nopeasti.
Rouva sirkuttelee:
- Voi ei se mitään. Se oli oikeastaan aika elähdyttävä kokemus! ...tosin siihen ravintolaan meillä ei enää ole asiaa.
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.








