


Yhteistyökumppanin mainos:


Kaksi miestä istui ravintolassa.
Toinen katsoi ovelle ja sanoi:
- Voi ei, vaimoni ja rakastajattareni tulivat juuri yhdessä tänne.
Toinen vilkaisi ja sanoi:
- Niin minunkin.
Pariskunta oli juuri mennyt nukkumaan, kun miestä alkoi himottamaan. Hetken mietittyään seuraavaa siirtoa hän hiljaa lähestyi vaimoaan takaapäin ja lopulta päästyään tiukasti iholle, kuiskasi hempeästi vaimonsa korvaan:
- Kulta, minulla ei ole housuja...
Vaimo vastasi:
- Anna minun nukkua, huomenna pesen sinulle yhdet.
Kerran perheen aamiaispöydässä poika kysyi isältä:
- Isä, mikä on klitoris?
Ennen kuin isä kerkesi vastata, sanoi äiti pojalle:
- Älä siltä kysy, kun se ei tiedä.
Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.
Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.
Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.
- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.
Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.
Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.
Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.
Mies ja vaimo riitelivät.
Mies:
- Kuuleppas vaimo, sun paikalle olis kyllä tulijoita. Sitä on vähän niin kun jo kyseltykin!
Vaimo:
- Vai niin! Kuuleppas ukko, sun paikkaas on vähän niin kun jo käyty kokeilemassakin!
Anna nyt, mies mankui vuoteessa vaimoltaan.
– “Enkä anna. Sitä säästetään perhejuhlia varten“, sanoi vaimo.
– “Kuule, antaisit nyt. Mulla on niin perskeleen paha olo.“
– “Sen siitä saa, kun sillä lailla ryyppää. Krapula on sinulle ihan oikein.“
– “Anna nyt“, mies jatkoi vonkaamistaan.
– “Minä en enää jaksa sinun kanssasi. Ota sitten, omapa on asiasi.“
Mies ryntäsi riemuissaan jääkaapille, avasi huushollin ainoan samppanjapullon ja kuului valtava pamaus, kun korkki lensi kattoon.
Silloin kuului lastenhuoneesta moittiva ääni:
– “Olisit vaan antanut sille, mutsi. Nyt se meni ja ampui itsensä!“
Psykiatri sanoi asiakkaalleen:
- Kertokaa omin sanoin, mikä ahdistaa.
Asiakas:
- Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta siten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli siis automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun velipuoleni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi.
Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahdistaa...
Vanha pariskunta meni pikaruokalaan ja jakoi puoliksi hampurilaisen ja ranskalaiset.
Muuan rekkamies sääli vanhaa paria ja tarjoutui ostamaan molemmille oman aterian.
”Ei hätää”, aviomies sanoi. ”Me jaamme kaiken.”
Hetken kuluttua rekkamies huomasi, ettei vaimo ollut haukannut palaakaan. ”Voin tosiaan
ostaa vaimollenne oman aterian”, hän sanoi.
”Hän saa kyllä syödäkseen”, aviomies vakuutti. ”Jaamme kaiken.”
Rekkamies ei vakuuttunut ja tiukkasi vaimolta: ”Miksi ette syö?”
”Koska odotan tekohampaita!” vaimo huusi.
Kaappo oli ollut koko päivän ryyppäämässä kavereillaan ja sitten tuli aika täyttää lupaus ja mennä yöksi kotiin vaimon luokse.
Vaimon ärjyä suhtautumista juopotteluun, mies yritti laimentaa sanomalla:
- Voi miten ihanalta sinä Hilma-rakkaani tänään näytätkään...
Vaimo ärähti kaulin kädessään:
- Kumpa voisin sanoa saman sinusta!
Pahimman tilanteen jo mentyä ohi Kaappo sanoi varoen:
- Kyllä voisitkin, jos valehtelisit niinkuin minä.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi naiset rakastavat kissoja.
Kissat ovat itsenäisiä, ne eivät kuuntele, ne eivät tule sisään kun niitä kutsutaan.
Ne haluavat olla koko yön ulkona, ja kun ne sitten tulevat kotiin, niin ne haluavat olla yksin, syödä ja nukkua.
Toisin sanoen:
kaikkia näitä ominaisuuksia joita nainen rakastaa kissassaan, hän vihaa miehissä!
Miksi, voi miksi meitä näin sorretaan.











