Ripuliin masennuslääkettä

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Eräs perisavolainen synnytyslääkäri kertoi kollegalleen erikoista kokemustaan.

Lääkäri kertoi:
- Kerran vastaanotolle oli tullut mustalaisrouva. Huomasi, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta lapsi oli syntymässä väärinpäin. Eipä siinä muuta kuin mitä yleensä tehdään: Käännettiin lapsi toisinpäin.

Toinen lääkäri totesi:
- Harva sitä on päevystysvuoron lomassa kiäntännä rommaanin.

Miksi kutsutaan oikeuslääkäriä joka ei pysty puhumaan totta?
- Patologinen valehtelija

- Tohtori, paljonko elinaikaa minulla on jäljellä?
- Kymmenen.
- Vuottako? Minähän ehdin tehdä siinä ajassa vaikka mitä!
- Yhdeksän... Kahdeksan...

Mies meni lääkärille eturauhasen tutkimukseen, vaikka aluksi meinasi jännittää ja mies tunsi suurta vaivautuneisuutta kyseisestä toimenpiteestä.

Kaikki meni lopulta hyvin ja lääkäri sanoi tutkimuksen päätteeksi:

- On ihan ok saada erektio.

Mies:
- Mitä ihmettä? En minä ole saanut erektiota!

Lääkäri vastasi:
- Et niin, mutta minä sain.

Mies meni lääkäriin. Lääkäri kysyi mikä vaivaa. Mies alkoi luettelemaan:

- Aina kun aamulla nousen ylös, oikeassa takareidessä tuntuu ihan kun olisi kastunut, vaikka kädellä kokeillen on ihan kuiva. Lisäksi maksan tienoilla tuntuu ikäänkuin puukonpisto silloin tällöin. Joka ilta tulee ihan yhtäkkiä hirveän kuuma ja hiki valuu, vaikka istun paikallani ja huoneenkin lämpö on vakio. Sen lisäksi korvat alkavat välillä ihan yhtäkkiä soimaan tosi voimakkaasti, sellainen häiritsevä vinkuminen, ikäänkuin tinnitus, joka sitten kuitenkin menee ohi. Mitähän tämä kaikki voisi olla?

Lääkäri vastaa:

- Joo. Tämä on klassinen esimerkki aivan uudesta sairaudesta nimeltään Luulomioosi. Kas tässä lääkkeeksi yksi aski Tic-Tac-pastilleja. Otatte näitä aina kun oireita ilmenee.

Nainen meni lääkärille ja kertoi:
- Otin aurinkoa ja mehiläinen lensi “sinne“, mitä teen?

Lääkäri:
- Käskekää miehenne sivellä hepin päähän hunajaa ja sitten työntää se sinne, niin mehiläinen tulee heppiin tarttuneena ulos.

Nainen:
- Mutta kun minulla ei ole miestä niin voisitko sinä tehdä sen?

Lääkäri vastusteli aikansa mutta myöntyi ja työnsi varovasti hunajaisen heppinsä sinne.

Hetken päästä hän aloitti kiivaat työnnöt ja huohotti:
- Muutin taktiikkaa, mä tapan sen!

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen lääkäri vertailee tekemiänsä leikkauksia.

Ruotsalainen kehaisee:
- Kerran ompelin erään naisen jalan kiinni ja se oli niin hyvin ommeltu että samasta naisesta tuli balleriina.

Norjalainen vastaa:
- Kerran yhdestä miehestä tuli viulisti kun olin ommellut hänen kätensä niin hyvin kiinni.

Siihen suomalainen sanoi että:
- Onhan minullakin ollut vastaavia tapauksia mutta kerran eräästä onnettomuudesta jäi vain silmälasit ja hevosenperse ja minä tein niistä vielä kansanedustajan.

Lääkäri:
- En ole varma sairautenne syystä. Voi johtua alkoholista. 

Potilas:
- Voin kyllä tulla takaisin, kun olette selvinpäin!

Nainen meni gynekologin tarkastukseen.

Lopuksi hän kysyi:
- Eikö teitä lääkäreitä ole pitkästyttävää katsoa aina samanlaiseen alapäähän?

Johon lääkäri:
- Ei nyt sentään, kunhan yläpäät ovat eri näköisiä...

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.