


Yhteistyökumppanin mainos:


Valtteri Filppula pieraisi kaukalossa.
- Yleisö tuuletti.
Simo tuli sodasta kotiin ja esitteli veljelleen käsikranaattia. Veli siihen tokaisi:
– No heitä se tuonne huussiin, niin nähdään, kun se poksahtaa.
– No minä heitän sen, Simo sanoi.
Simo heitti kranaatin ja hetken päästä jysähti. Laudat tippuivat nättiin riviin ja yhtäkkiä joku nousi lautojen seasta. No pappahan se oli, joka lähti tallustamaan tupaan päin ja mutisi:
– Onneks en pierassu pirtissä.
Meneekö pieru hukkaan, jos ihmisellä ei ole hajuaistia?
– Ei, jos korvat on kunnossa.
Minulla oli tapana yskiä julkisesti piilottaaksesi pieruni, mutta nyt pieren julkisesti piilottaakseni yskäni.
Olipa kerran taiteilija joka osasi pieremällä esittää laulun Honkain keskellä.
Oli hänellä ongelma kohdassa Hoi laari laa, häneltä tuppasi tulemaan aina lusikallinen pöksyihin.
Miksi on huono idea pieraista kirkossa?
Koska sinun täytyy istua omassa penkissäsi.
Mitä pikkupieru tahtoi tehdä isona?
– Liittyä ilmavoimiin.
Kuulitko sokeasta ja sydänsärkyisestä skunkista?
Hän rakastui pieruun.
Pikku-Kallelta pääsi kesken ruokailun pieru.
- Mitä, et kai sinä paukuttele ruokapöydässä, äiti kauhistui.
- Täytyy myöntää, että niin meinasi käydä, Kalle tunnusti. Onneksi sain kuitenkin vedettyä sen takaisin niin, että ilma vaan korahti.
Oma pieru haisee aina parhaimmalta.











