


Yhteistyökumppanin mainos:


Ruotsalainen hirviporukka kokoontui jahdinaloituspaikalle. Useiden aiempien metsästysonnettomuuksien takia, jokaiselle ajomiehelle laitettiin valkoiset laatat selkään ja rintapuolelle, joihin kirjoitettiin isolla punaisella tussilla teksti:
- Jag är inte en älg.
Mikä tarkoittaa suomeksi “Minä en ole hirvi“.
Jahti alkoi ja noin puolen tunnin päästä kuului yksi laukaus. Sitten onnistuneen kaadon merkiksi, kolme merkkilaukausta.
Porukka kokoontui äkkiä etsimään saalista ja saivat ikäväkseen huomata, että yksi ajomies oli hengettömänä laukauksen osuttua suoraan rintaan.
Hirviporukan johtaja kysyi tiukasti, että kuka porukasta ampui?
Yksi passimiehistä sanoi:
- Minähän se ammuin... Kun tähtäsin, niin ilmeisesti joku risu peitti sen “inte“ sanan ja päätin ampua.
Kahdelle ruotsalaisveljekselle tuli riitaa siitä, että kumpi saa perinnönjaossa isävainaan moottoripyörän. Suomalainen tuli hätiin ja ehdotti juoksukilpailua.
Ruotsalaiset juoksivatkin stadionin ympäri, mutta tulivat maaliin yhtäaikaa.
Suomalainen ehdotti siihen:
- Jos vaikka juoksette Tukholman ympäri, niin kyllä voittaja saadaan selville.
No, veljekset tutkivat reitin kartasta ja painelivat matkaan. Mutta kuinka ollakaan, taas he olivat maalissa yhtä aikaa.
Ohhoh, tuumasi suomalainen ja jatkoi:
- Nyt juoksette Tukholmasta Malmöön ja takaisin, kyllä siinä voittaja varmaan saadaan selville.
Veljekset pudistivat päätään hengästyneenä, mutta suostuivat lopulta menettelyyn. Niin he alkoivat juosta eteläisen Ruotsin halki kohti välietappia.
Puolikuolleina he lopulta saavuttivat Malmön keskustan, jossa he kaatuivat maahan vetämään henkeä ennen juoksumatkaa takaisin.
Siinä samassa turistireissulla ollut tanskalainen meni ohi ja kysyi, voivatko miehet hyvin.
Ruotsalaiset selittivät tanskalaiselle millainen kisa heillä nyt on menossa.
Siihen tanskalainen totesi:
- Senkin pöljät. Suomalainen on nyt jekuttanut teitä pahemman kerran. Tehän olette siamilaisia kaksosia!
Suomalainen antoi eräänä jouluna ruotsalaiselle ystävälleen lahjaksi palapelin. Ruotsalainen ilahtui lahjasta ja kävi heti toimeen.
Eräänä yönä maaliskuussa suomalainen heräsi ruotsalaisen puhelinsoittoon.
– Hei! Kuule, nyt minä olen saanut valmiiksi sen palapelin, jonka annoit minulle jouluna.
– Vai niin. Etkö olisi voinut odottaa aamuun, ennen kuin kerrot tästä?
– Arvelin, että haluat kuulla tästä heti, kun tämä valmistui näin nopeasti. Minulla meni tähän vain kolme kuukautta, vaikka laatikon kannessa lukee 4-6 vuotta!
SAS:n lentokone lähestyi Helsinki-Vantaan lentoasemaa.
Lennonjohtotorni:
- Ilmoittakaa korkeutenne ja sijaintinne.
Ruotsalaiskapteeni:
- Olen 180cm pitkä ja istun koneen keulassa.
Ruotsalaiselta olympiavoittajalta yllättävä temppu:
- Luopuu kullistaan.
Ruotsalaiskaverukset ihmettelivät, mihin valo oikeastaan häviää, kun se sammutetaan.
He päättivät selvittää asian. Pojat sammuttivat valot ja alkoivat etsiä sitä pimeässä.
Jonkin ajan kuluttua toinen huusi:
- Mats, olen löytänyt sen. Se oli jääkaapissa!
Miksi ruotsalainen tarvitsee Saharassa santapaperia?
- Käyttää sitä karttana.
Kaksi suomalaista oli Tukholman-risteilyllä. He olivat varanneet oman saunavuoron, mutta jonkun sekaannuksen takia saunaan tuli myös ruotsalainen. Eivät suomalaiset tästä välittäneet, vaan antoivat ruotsalaisen saunoa kanssaan.
Saunassa juttelu kääntyi ammatteihin, eli mitä kukin teki työkseen. Ruotsalainen sanoi olevansa taikuri.
Sitä eivät suomalaiset uskoneet, vaan pyysivät ruotsalaista todistamaan sen.
Ruotsalainen sanoi:
- Noo... selvä, mutta tarvitsen tähän vapaaehtoisen.
Toinen miehistä suostui ja ruotsalainen käski häntä menemään kontalleen lattialle.
Ruotsalainen asettui miehen taakse ja kysyi:
- No niin, tuntuuko sinusta, että takapuolessasi olisi peukalo?
Mies vastasi:
- Kyllä.
Silloin ruotsalainen otti molemmat kätensä selkänsä takaa, heilutti peukaloitaan ilmassa ja huusi:
- Simsalabim!
Suuren ruotsalaisen tehtaan toimitusjohtaja Håkan meni liikematkalle New Yorkiin.
Hotellin hississä hän tapasi sattumalta kauniin naisen Yvonnen. Valitettavasti tämä nainen oli ranskalainen, eivätkä he ymmärtäneet toisiaan.
Ruotsalainen otti esiin kynän ja paperia ja piirsi siihen taksin kuvan. Yvonne nyökkäsi ja he menivät taksilla kävelylle puistoon.
Håkan piirsi kuvan ravintolasta ja ranskatar suostui jälleen. Niinpä he menivät syömään.
Ravintolassa Håkan piirsi vihkoonsa kaksi tanssijaa ja niin matka jatkui kohti yökerhoa.
Parin tunnin päästä Yvonne pyysi saada kynän ja paperia, jolloin hän piirsi kuvan parisängystä. Håkan hämmästyi...
... Hän ei koskaan saanut selville, miten Yvonne tiesi, että hän on Ikeassa töissä.
Kalle ja Ville menivät Ruotsissa tietämättään homobaariin.
Vähän ajan kuluttua nuori komea mies tuli pyytämään Kallea parketille.
Kalle uhkasi tätä nyrkillä, jolloin tuli hovimestari paikalle ja selitti Kallelle ravintolan tavat.
Tuon jälkeen Ville kuiskasi jotain hovimestarille.
Hovimestasi sanoi nöyränä:
- Olen pahoillani, talo tarjoaa teille loppuillan korvaukseksi.
Kun hovimestari oli poistunut, kysyi Kalle hämmästyneenä Villeltä:
- Mitä sä sanoit sille?
Ville vastasi:
- Mä sanoin vaan et me ollaan häämatkalla eikä haluta tulla häirityiks.











