


Yhteistyökumppanin mainos:


Suuren ruotsalaisen tehtaan toimitusjohtaja Håkan meni liikematkalle New Yorkiin.
Hotellin hississä hän tapasi sattumalta kauniin naisen Yvonnen. Valitettavasti tämä nainen oli ranskalainen, eivätkä he ymmärtäneet toisiaan.
Ruotsalainen otti esiin kynän ja paperia ja piirsi siihen taksin kuvan. Yvonne nyökkäsi ja he menivät taksilla kävelylle puistoon.
Håkan piirsi kuvan ravintolasta ja ranskatar suostui jälleen. Niinpä he menivät syömään.
Ravintolassa Håkan piirsi vihkoonsa kaksi tanssijaa ja niin matka jatkui kohti yökerhoa.
Parin tunnin päästä Yvonne pyysi saada kynän ja paperia, jolloin hän piirsi kuvan parisängystä. Håkan hämmästyi...
... Hän ei koskaan saanut selville, miten Yvonne tiesi, että hän on Ikeassa töissä.
Miten kysytään Ruotsiksi, että onko sinulla jo jojo?
- Har du redan redanredan?
Kaksi ruotsalaista on metsästämässä. Yhtäkkiä toinen pitää kädellä rintaansa ja lyyhistyy sitten maahan liikkumattomaksi kasaksi.
Toinen hätääntyy ja soittaa hätänumeroon:
-Apua! Ystäväni on kuollut!
Hätäkeskus:
- Rauhoitu. Anna minä autan. Varmistatko ensin, että hän on varmasti kuollut?
Kuuluu askeleiden ääniä... hiljaisuus... ja sitten laukaus!
Ruotsalainen puhuu puhelimeen:
- Nyt on varmistettu. Entä seuraavaksi?
Sokea suomalainen, kuuro tanskalainen ja pyörätuoliin joutunut ruotsalainen löysivät pullon, jonka henki lupasi jokaiselle yhden toivomuksen.
Ensin toivoi suomalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Minä kuulen! Minä kuulen!
Sitten toivoi tanskalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Minä kuulen! Minä kuulen!
Viimeiseksi toivoi ruotsalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Uudet renkaat! Uudet renkaat!
Oletko kuullut ruotsalaisesta, jonka kirjasto paloi?
Molemmat kirjat menivät, eikä toista ollut edes vielä väritetty.
Mikä on maailman lyhin kirja?
– Ruotsalaiset sotasankarit
Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.
No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.
Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”
Ruotsalaiset kaverukset Börje ja Håkan olivat metsällä ja huomasivat eksyneensä. He alkoivat jo olla paniikissa.
Börje sanoi:
- Ammutaan ilmaan kolme kertaa, se on yleinen hätäkutsu.
Niin tehtiin ja odotettiin, ja lopulta sama toistettiin tunnin välein, mutta mitään ei tapahtunut...
Alkoi olla jo pimeä ja Håkan tuskastui:
- Kukaan ei tule, ollaan varmaan niin kaukana asutuksesta.
Börje vastasi:
- Niin, ja nuoletkin alkavat olla jo lopussa.
Suomalainen ja ruotsalainen istuvat kahvilan pöydässä aamiaisella.
Ruotsalainen jauhaa koko ajan purukumia. Suomalainen ottaa leipää.
Ruotsalainen:
- Syöttekö te koko leivän Suomessa, kysyy ruotsalainen purukumia ärsyttävästi jauhaen.
Suomalainen:
- Tietenkin.
Ruotsalainen:
- Me emme. Syömme vain pehmeän sisäosan. Kuoret jauhetaan ja lähetetään Suomeen, jossa massasta tehdään suomalaisille leipää.
Suomalainen levittää marmeladia leivän päälle ja samalla ruotsalainen jatkaa puhettaan samalla purkkaa jauhaen.
- Me Ruotsissa syömme aina tuoreita hedelmiä, vanhat murskataan ja lähetetään Suomeen, jossa massasta tehdään suomalaisille marmeladia.
Suomalainen kysyy ruotsalaiselta:
- Mitä te teette käytetyille kondomeille?
Ruotsalainen:
- Me heitämme ne pois.
Suomalainen:
- Me emme. Me jauhamme ne murskaksi, lähetämme Ruotsiin jossa massasta tehdään ruotsalaisille purukumia.
Ruotsalainen sotalaiva oli partioimassa, kun se näki edessäpäin valoa. Kapteeni käski ottaa radiolla yhteyttä tuohon toiseen laivaan.
– Olette kurssillamme, väistäkää!
– Ei, teidän on väistettävä, kuului vastaus.
Kapteeni hämmästyi ja suutahti:
– Täällä puhuu kapteeni. Siirtykää heti kurssiltamme.
– Me emme aio väistää, kuului taas vastaus.
Nyt kapteeni suuttui tosissaan.
– Väistäkää heti! Tämä on sotalaiva!
– Väistäkää itse. Tämä on majakka.











