


Yhteistyökumppanin mainos:


Alokas esittelee itsensä:
- Olen alokas Aalgvist.
Majuri esittelee:
- Olen majuri Muulgvist.
Alokas Nönnönöö oli armeijan tulotarkastuksessa. Lääkäri huomasi hänen rinnassaan ison läiskän.
Lääkäri kysyi:
- Mikä tuo on?
Alokas vastasi:
- Syntymämerkki.
Lääkäri:
- Onko se ollut siinä pitkäänkin?
Päivystävä upseeri oli vimmoissaan kun yksitoista iltalomalle lähtenyttä palasi myöhässä. Luutnantti otti miehet yksitellen puhutteluun ja kysyi syytä.
Ensimmäinen mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen lakon vuoksi viimeinen bussi ei kulkenutkaan, joten minun piti ottaa taksi. Puolimatkassa taksi meni kuitenkin rikki, ja niin astelin läheiseen maataloon ja suostuttelin isännän myymään minulle hevosen. Viidentoista kilometrin päässä kasarmilta hevonen kuitenkin äkkiä kuoli, ja niin jouduin tulemaan loppumatkan jalkaisin.
Selitys oli niin mielikuvituksellinen, että luutnantti päästi miehen pelkällä varoituksella. Mutta kun kaikki miehet kertoivat saman tarinan alkoi luutnantti hermostua.
Niinpä hän kysyi viimeiseltä mieheltä:
- Miten te myöhästyitte?
Mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen bussilakon sattuessa minun oli turvauduttava taksiin...
Luutnantti karjaisi:
- Nyt riittää! Älkää vain sanoko että auto hajosi!
Mies vastasi:
- Ei, auto ei hajonnut. Mutta kun tiellä lojui niin paljon kuolleita hevosia, matka kesti huomattavasti kauemmin kuin tavallisesti.
Varuskuntaan saapui asepalvelustaan suorittamaan nuorukainen, jolla oli erikoinen tapa.
Aina nähdessään pöydällä, maassa, roskakorissa tai muualla paperinpalan, hän nosti sen ylös, tutki sitä tarkkaan ja huusi sitten:
- Ei se ole tämä! viskaten paperin menemään.
Touhua jatkui pari viikkoa, eikä alokkaan käytökselle löytynyt mitään järjellistä selitystä. Vaikka toiminta oli harmitonta, oli se kuitenkin sen verran erikoista, että varmuuden vuoksi nuorukainen päätettiin vapauttaa palveluksesta.
Hänen käteensä ojennettiin vapauttamistodistus ja jäätiin odottamaan tuttua huutoa ja sitä, että alokas heittäisi paperin menemään.
Tällä kerralla hän kuitenkin paperin luettuaan huusikin hilpeästi:
- Tämä se on!
Ja sen jälkeen hän taitteli paperin siististi taskuunsa.
Pekka oli kutsunnoissa ja pyysi lääkintäupseerilta vapautusta asepalveluksesta likinäköisyyteensä vedoten.
Lääkintäupseeri vastasi:
- Ei se ole mikään syy vapautukseen. Teidäthän voidaan panna etulinjaan!
Talvisodassa venäläinen armeijakunta oli saapunut Suomen rajalle.
Pimeyden keskeltä metsäisen kukkulan takaa kuului huuto:
- Yksi suomalainen vastaa kymmentä venäläistä!
Venäläinen komentaja lähetti 10 sotilastaan vaientamaan huutelijat.
Kuului tulitusta ja huutoa, ja sen jälkeen täysi hiljaisuus. Yksikään ei palannut.
Jälleen kuului pimeydestä huuto:
- Yksi suomalainen vastaa sataa venäläistä!
Venäläinen komentaja lähetti nyt hermostuneena 100 miestään hyökkäykseen.
Taas kuului laukauksia, räjähdyksiä ja huutoja, ja taas täysi hiljaisuus. Ketään ei kuulunut takaisin.
Jälleen kuului huuto pimeydestä:
- Yksi suomalainen vastaa tuhatta venäläistä!
Venäläinen komentaja lähetti raivoissaan 1000 miestään tekemään selvää suomalaisista.
Metsästä kuului taas huutoa, laukauksia ja räjähdyksiä, ja jälleen kerran täysi hiljaisuus...
Nyt kuului metsän pimeydestä huuto:
- Yksi suomalainen vastaa 10 000 venäläistä!
Ennenkuin venäläinen komentaja ehti komentaa 10 000 miestään hyökkäykseen, metsästä ryömi haavoittunut venäläinen sotilas varoittaen:
- Älkää lähettäkö enää enempää miehiä sinne. SE ON ANSA. Niitä suomalaisia on siellä kaksi, eikä vain yhtä!
Sopiiko asetakki?
- Kyllä, herra kersantti.
Sopivatko housut?
- Kyllä, herra kersantti.
Sopivatko lakki ja saappaatkin?
- Kyllä sopivat, herra kersantti.
Miten teidän on hyväksytty armeijaan?
- Miten niin, herra kersantti?
Teidän ruumiinrakenne täytyy olla epämuodostunut...
Vääpeli oli pitämässä alokkaille ensimmäistä kaappitarkastusta.
Alokkaita neuvottiin esittelemään kaappi sanomalla:
- Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi.
Vääpeli pysähtyi ensimmäisen vuoteen vieressä seisovan alokkaan eteen ilmoitusta odottaen.
Tällöin alokas teki asennon niin kuin oli opetettu ja karjaisi kovalla äänellä:
- Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi.
Vääpeli huusi:
- Ei tietenkään noin, vaan sano siinä oma nimesi sen-ja-sen tilalle!
Alokas huusi takaisin:
- Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi!
Vääpeli karjui:
- Oletteko aivan tomppeli? Mikä on teidän nimenne?
Alokas vastasi:
- Alokas Senjanen, herra vääpeli.
Ruotsin armeijan oppitunnilla kuultua.
Vääpeli:
- Miten vihollista voi hämätä ?
Alokas:
- Herra vääpeli, esimerkiksi kun panokset loppuvat, niin jatketaan ampumista, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Vääpeli:
- Entä miten estäisitte vihollista käyttämästä maan rautateitä?
Alokas:
- Polttaisin kaikki matkaliput, herra vääpeli.
Mikä on kakkoseen ottava venäläinen sotilas?
- ZZ Bottom











