


Yhteistyökumppanin mainos:


Armeijan leirillä alokas Möttönen on vartiovuorossa. Alikersantti tulee tarkastamaan vartiopaikkaa.
”Kuka siellä?” huutaa Möttönen.
”Alikersantti Salminen”
”Kuka siellä?” huutaa Möttönen uudestaan.
”ALIKERSANTTI SALMINEN!”
”Kuka siellä?” huutaa Möttönen kolmannen kerran.
”Minähän olen vastannut jo kaksi kertaa! Ettekö tunne ohjesääntöä?” vastaa Alikersantti.
”Tunnen, tunnen. Minun tulee huutaa kolme kertaa kuka siellä ja sitten ampua.” vastaa Möttönen.
Miksi alokkaat pitävät nenänsä puhtaina mennessään inttiin?
- Koska ovat kuulleet että intissä ammutaan räkäpäitä.
Montako Hitleriä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?
- Kaksi. Yksi vaihtaa lampun ja toinen ampuu itsensä.
- “Herra vääpeli, voinko vaihtaa kengät?“ kysyi alokas.
- “No mahtuuko niihin villasukka?“ kysyi vääpeli.
- “Mahtuu“, vastasi alokas.
- “Mahtuuko niihin toinen villasukka?“ kysyi vääpeli.
- “Mahtuu“, vastasi alokas.
- “No mitä helvetin vikaa niissä sitten on?“ kysyi kiivastunut vääpeli.
- “No, herra vääpeli, sinne pitäisi mahtua jalkakin“, vastasi alokas.
Kapteeni karjui:
- Kersantti! Ettekö ole lainkaan lukenut teille annettuja ohjeita?!
Kersantti:
- En lukenut, herra kapteeni.
Kapteeni:
- Miksi hemmetissä ette?!
Kersantti vastasi:
- Siinä päällä luki että ”Salainen”.
Viisi korkea-arvoista upseeria oli matkalla sotaharjoituksiin. He huomasivat autonsa ikkunasta armeijan kuorma-auton, joka oli juuttunut liejuun.
Upseerit päättivät iskeä saappaansa saveen, kääriä hihansa ja auttaa auton takaisin kovalle maalle. Aikansa hikoiltuaan ja uurastettuaan he onnistuivatkin.
Yksi upseereista kysyi autonkuljettajalta:
- Olipa yllättävän raskasta! Mitä sinulla oikein on kyydissä?
Kuljettaja vastasi:
- Kolmisenkymmentä sotamiestä.
Sotaharjoituksissa everstin huomiota kiinnitti eräs ryhmä veltolla ja epäsotilaallisella esiintymisellään.
Kiukkuissaan eversti maalasi tilanteen:
- Oikealla pystysuora vuorenseinä, vasemmalla kilometrin syvyinen rotko, takana ylipääsemätön piikkilankaeste ja miinakenttä, edessä sata vihollisen panssarivaunua. Toimikaa!
Ryhmä toimi parhaalla näkemällään tavalla:
- Asento. Lakki päästä. Isä meidän, joka olet...
Möttönen oli aloittanut varusmiespalveluksen.
Alikersantti tiedusteli:
- Onko alokas Möttönen iloinen saadessaan pukeutua armeijan harmaisiin?
Möttönen vastasi:
- Kyllä, herra alikersantti.
Alikersantti jatkoi:
- Ja mikäs alokas Möttönen onkaan siviilissä?
Möttönen:
- Vielä iloisempi.
Ensimmäisenä inttipäivänä:
- Alokas Pösö ilmoittautuu palvelukseen!
Vääpeli kuiskaa komppanian kirjurille:
- Nimi kirjoitetaan sitten Peugeot.
Päivystävä upseeri oli vimmoissaan kun yksitoista iltalomalle lähtenyttä palasi myöhässä. Luutnantti otti miehet yksitellen puhutteluun ja kysyi syytä.
Ensimmäinen mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen lakon vuoksi viimeinen bussi ei kulkenutkaan, joten minun piti ottaa taksi. Puolimatkassa taksi meni kuitenkin rikki, ja niin astelin läheiseen maataloon ja suostuttelin isännän myymään minulle hevosen. Viidentoista kilometrin päässä kasarmilta hevonen kuitenkin äkkiä kuoli, ja niin jouduin tulemaan loppumatkan jalkaisin.
Selitys oli niin mielikuvituksellinen, että luutnantti päästi miehen pelkällä varoituksella. Mutta kun kaikki miehet kertoivat saman tarinan alkoi luutnantti hermostua.
Niinpä hän kysyi viimeiseltä mieheltä:
- Miten te myöhästyitte?
Mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen bussilakon sattuessa minun oli turvauduttava taksiin...
Luutnantti karjaisi:
- Nyt riittää! Älkää vain sanoko että auto hajosi!
Mies vastasi:
- Ei, auto ei hajonnut. Mutta kun tiellä lojui niin paljon kuolleita hevosia, matka kesti huomattavasti kauemmin kuin tavallisesti.











