Savolainen ostaa kahvinkeitintä

Poimintoja aiheesta Savolaisvitsit

Savolaisukko halusi ostaa moottorisahan polttopuiden tekoon. Myyjä kehui että tässäpä on hyvä saha sillä tekee ainaki viis mottia tunnissa.

Viikon päästä ukko tulee kiukkua puhisten myymälään ja valittaa ettei tällä sahalla tee ku kolome mottia tunnissa.

Myyjä ihmetteli että hyvin nuo on yleensä toiminu ja vetäisi sahan käyntiin.

Ukko kysyi:
- Mikäs iän se tuo on?

Matkustaja kysyi savolaiselta konduktööriltä:
- Onko ravintolavaunu junan etu- vai takapäässä?

- No etupiässä se taitaa olla takapiässä, vuan riippuuhan tuo siitä, kummin päin juna on mänössä.

Hieno rouva läksytti puistossa maleksivaa laitapuolen kulkijaa:

- Te ette taida edes tietää, mitä sana työ tarkoittaa!

Mies vastasi:

- Olen minä sen sanan joskus jossain kuullut… Odottakaas, kun mietin. Juu, se oli Kuopiossa! Siellä poliisi tuli tökkimään minut hereille, kun hieman levähdin penkillä, ja kysyi, että mittee työ siinä makkaatte?

Poliisi pysäyttää ylinopeutta ajaneen miehen ratsiassa Savossa.

Katsoo miehen ajokortin sekä auton paperit ja kysyy:
- Oletteko te tämän auton haltija?

Savolaismies vastaa:
- Juu, hinkkooppa tuulilasia niin suat kolme toivomusta.

Mies kertoi ystävälleen:
- Serkkuni äiti on savolainen ja isä pohjalainen.

Ystävä:
- Miten se näkyy?

Mies:
- No, suuttuessaan serkku saattaa esimerkiksi sanoa, että “kohta tuloo puukosta, vuan suattaapi olla tulemattaki“.

Nainen oli miehensä kanssa kesäretkellä Kuopiossa. He kävivät tietenkin torilla ja näkivät myynnissä olevia kalakukkoja.

Nainen parkaisi:
- Voi kamalaa, mitä eläinrääkkäystä!

Mies:
- Mitä ihmettä?!

Nainen:
- No näethän sinä miten tiukkaan kääreeseen nuo kalakukot on pakattu!

Mitä savolainen sanoi toiselle savolaiselle, kun tämä pyysi osoittamaan kartalta Pohjois-Karjalan?

Savolainen:
- No en mie sitä ossoo, kun siellä on karjoo!

Savolainen meni lääkärille tarkastukseen.

Lääkäri:
- Poltteletko tupakkaa?

Savolainen:
- Noo... en minä, mutta kyllähän se piippu itekseen joskus savuaa.

Savolaisukko oli ensimmäistä kertaa Helsingissä hienoon ravintolaan.

Tarjoilija kysyi:

- Onko teillä pöytävaraus?

Savolainen katseli ympärilleen ja vastasi:

- Ee oo. Luulin, että teillä on pöyvät omasta takkoo.

Tarjoilija huokaisi ja ohjasi ukon pöytään.

Hetken päästä hän kysyi:

- Mitä saisi olla juomaksi?

- Mittee teillä on?

Tarjoilija luetteli:

- Vettä, maitoa, olutta, viiniä, konjakkia...

Savolainen nyökkäsi:

- No onhan teillä sitten ihan hyvin asiat.

- Mutta mitä te haluaisitte juoda?

- No jos kerran tarjootte, niin olutta.

Tarjoilija toi oluen ja kysyi:

- Entä mitä saisi olla ruoaksi?

Savolainen katseli ruokalistaa pitkään.

- Paljoko tuo päivän pihvi maksaa?

- Kolmekymmentäkaksi euroa.

- Entäs jos en ota sitä?

- Silloin se ei maksa mitään.

Savolaisen naama kirkastui.

- No sepä sattui sopivasti... Tuokee niitä kaksi!

Mies kertoi naapurilleen:
- Ei sitä turhaan sanota, että itäsuomalaiset ovat iloista kansaa!

Naapuri kysyi:
- Missä sinä olet itäsuomalaiseen luonteenlaatuun päässyt tutustumaan?

Mies:
- Kävimme vaimon kanssa Savonlinnassa. Ei tarvinnut sanoa kuin että olemme Turusta, kun he jo alkoivat hekotella.

Savolaisukko istui Kuopion rautatieaseman aulassa ja alkoi vääntää itselleen sätkää.

Lipunmyyntikojussa istunut virkailija seurasi tilannetta alta kulmien, ja kun äijä sytytti tupakkinsa, nainen huusi:

- Täällä ei saa polttaa!

Ukko ei reagoinut, vaan jatkoi tupruttelua jolloin virkailija huusi uudestaan:

- Täällä ei saa polttaa!

Lopulta ukko huusi virkailijalle:

- No hittojakos menit sinne!

Savolainen osti kassillisen olutta ja palattuaan kotipihaan naapuri tuli juttusille.

- Onko juhlat tulossa?

- Ei tässä nyt mitään juhlia, mutta voihan sitä iliman syytäkin nauttia elosta.