


Yhteistyökumppanin mainos:


Urpo katseli telkkariohjelmaa, missä käsiteltiin erityisesti naisten seksuaalisten halujen hiipumista pitkissä parisuhteissa.
Koska Urpo tunnisti tämän saman ongelman myös omassa liitossaan, hän höristi korviaan.
Seksuaaliterapeutti ohjeisti, kuinka parisuhdeseksiä voi piristää parhaiten esim. vaihtamalla rutiineja ja seksinharrastamispaikkoja ja -asentoja silloin tällöin.
Tästä Urpo innostuneena huutaa vaimolleen:
- Kuules Irma! Mitä jos kokeiltais mekin piristää tuota seksipuolta ja vaihtaa rutiineita, paikkoja ja asentoja?
Irma huutaa keittiöstä:
- Sopiihan tuo! Tule sinä tänne keittiöön seisomaan tiskipöydän ääreen ja tiskaamaan, niin minä tulen sinne sohvalle makoilemaan ja piereskelemään!
Mies tuli kotiin ja löytää vaimonsa makaamasta alasti sängystä.
Sängyn vieressä seisoo tuntematon mies housut alas laskettuina.
Ennen kuin mies ehtii sanoa sanaakaan, vieras sanoo kovalla äänellä:
– Viimeisen kerran, rouva, jos ette heti maksa sähkölaskua, kusen lattialle!
Mies meni naisten alusasuja myyvään liikeeseen ja katseli ujostellen ympärilleen.
Myyjäneiti tuli sitten palvelemaan häntä:
- Hyvää päivää, mitähän sitä herralle saisi olla?
Meni vähän aikaa ja mies sai lopulta sanotuksi:
- Vaimolle pitäis hankkia rintaliivit...
Myyjä luetteli eri kuppikokoja, johon mies sanoi:
- En oikein tiedä...
Palvelualtis myyjä tuli miestä puolitiehen vastaan ja kysyi:
- Ovatko vaimonne rinnat greipin kokoiset?
Mies pudisti päätään...
Myyjä kysyi:
- Ovatkos ne omenan kokoiset?
Mies pudisti edelleen päätään...
Myyjä vielä kysyi:
- Onko hänen rintansa kananmunan kokoiset?
Siihen mies vastasi nopeasti:
- Juu, sellaiset paistetut!
Ostin tyttöystävälleni parane pian -kortin.
Hän ei ole sairas, mutta hän voi paremmin…
Tärkeintä kahvinkeitossa ja parisuhteessa on se että on pannu.
Nainen voi olla kärttyisä neljästä eri syystä:
1. Ei minkään vuoksi
2. Kaiken vuoksi
3. Siksi
4. No miksipä ei..
Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.
Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..
Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.
Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.
Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!
Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.
Miehen vaimo oli sairaalassa synnyttämässä.
Kuinkas ollakaan lapsia tulikin jopa kolme.
Mennessään katsomaan vaimoaan mies leuhki hoitajalle että hänellä se on sellainen pyssy housuissa että kyllä tapahtuu.
Hoitaja totesi tähän:
- Pitäisikö sinun välillä nuohata se, sillä kaikki lapset ovat mustia.
Psykiatri sanoi asiakkaalleen:
- Kertokaa omin sanoin, mikä ahdistaa.
Asiakas:
- Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta siten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli siis automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun velipuoleni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi.
Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahdistaa...
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.











