Yhteistyökumppanin mainos:
Savolainen mäkkärissä:
- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.
- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.
- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.
- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.
- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.
- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...
Kaksi melkolailla vaiteliasta maalaisukkoa, tapasivat käydä joskus harvoin toistensa luona kylässä.
Toinen ukoista koputti pitkästä aikaa naapurinsa ovea ja asteli tupaan.
Meni varmaan kolme varttia, kunnes talon isäntä kiikkustuolissa istuen rohkeni kysyä:
- No onkos ulkona kylmä?
Siihen vieras vastasi:
- Mitä nyt pari astetta pakkasta.
Johon isäntä:
- Siitä nyt ei kannata paljon puhua.
Vieras sanoi:
- En minä olis puhunutkaan, jos sinä et olis kysynyt.
Mistä tunnistaa venäläisen käärmetutkijan?
- Hän on kyyryssä.
Pieni tyttö kaivoi takapihalla kuoppaa.
Naapuri tuli paikalle ja kysyi:
- Miksi kaivat kuoppaa?
Tyttö vastasi:
- Kultakalani kuoli.
Naapuri:
- Tuo on aika iso kuoppa kultakalalle?
Tyttö vastasi:
- Niin, mutta se kultakala on sun kissasi vatsassa!
Otin viagran eilen ja pilleri jumittu kurkkuun.
Nyt on niska täysin jäykkänä.
Kyllä rahalla saa onnea!
- minulla on ilotalon kuitti, mikä todistaa sen.
Virtanen avautui Koistiselle pikkutunneilla pubissa:
- On se kumma, kun menen kotiin ja riisun kenkäni, hiivin mahdollisimman äänettömästi ja sujahdan sänkyyn henkeä pidättäen, niin eukko herää siitä huolimatta ja taas alkaa se sama virsi: “Jassoo... Missäs sitä ollaan taas oltu...“
Koistinen katsoo myötätuntoisesti Virtasta ja sanoo:
- Tee niin kuin minäkin. Kolistele sisään mennessäsi oikein kunnolla, niin että eukko hoksaa, että sieltä se tulee. Sitten otat eukkosi kainaloosi ja kuiskaat hänen korvaansa että: “Rakas nukutko jo, mitä jos rakasteltais oikein kunnolla?“ ... Niin takaan että eukkosi nukahtaa siinä samassa ja nukkuu koko yön sikeästi ja hiljaa.
Mikä täysin musta Muumimuki myytiin 2000 eurolla?
- Muumipappa ja sähkökatkos
Vanha ukko istui puiston penkillä ja napsutteli koko ajan sormiaan.
Ohi sattui kulkemaan utelias mies, joka pysähtyi ja kysyi:
- Mitä te oikein teette?
Vanha ukko vastasi:
- Ettekö näe nuori mies, että tämä pitää oravat loitolla.
Mies sanoi ukolle:
- Herrajestas, eihän tässä puistossa ole yhtään oravaa.
Ukko vastasi:
- Siinäs näette, että napsuttelu toimii.
Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.
Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.
Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.
Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.
Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.
Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.
Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.
Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:
- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.
Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:
- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!
Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.
Jaa VitsienVitsit.fi |
