Sotilaat mittailivat kenellä pisin penis

Poimintoja aiheesta Armeijavitsit

Varusmiehen ajama kuorma-auto oli suistunut ojaan.

Skappareita täynnä oleva maastoauto sattui paikalle ja he päättivät yhteistoimin auttaa kuskia saamaan kuormurin takaisin tielle.

3 tunnin ja monen hikipisaran päästä auto olikin jo saatu pois ojasta.

Yksi skappareista kysyi kuskilta:
- Mitä teillä on kuormana?

Kuski vastasi:
- 30 varusmiestä.

Kaksi ruotsalaista sotilaspartiota oli toisistaan tietämättä tiedustelemassa tiheässä viidakossa.

Yhtäkkiä ne huomasivat toisensa, jolloin ensimmäisen partion johtaja huusi peloissaan:
- Me antaudumme!

Tämän jälkeen toisen partion johtaja puolestaan huusi:
- Me antaudumme!

Ensimmäisen partion johtaja huusi närkästyneenä:
- Me antauduimme ensin!

Taysin kyltymätön nymfomaani, venäläinen uusrikas leski ei saanut miehestä koskaan tarpeekseen. Hän kuuli, että suomalainen sotilas vastaa kymmentä ryssää myös sängyssä.
Hän ei uskonut, mutta päätti kuitenkin kokeilla.

Suomalainen riisui asetakkinsa sängyn päätyyn ja aloitti rakkauden työt.
Kaksikymmentä varvia leski kesti ja sitten pyörtyi ensimmäisen kerran elämässään.
Herättyään aamulla tainnuksista, hän soitti palvelijansa ja kysyi minne suomalainen sotilas oli hävinnyt.

Palvelija vastasi:
- Se vetää käteen tuolla käytävällä.

Sotaharjoituksissa everstin huomiota kiinnitti eräs ryhmä veltolla ja epäsotilaallisella esiintymisellään.

Kiukkuissaan eversti maalasi tilanteen:
- Oikealla pystysuora vuorenseinä, vasemmalla kilometrin syvyinen rotko, takana ylipääsemätön piikkilankaeste ja miinakenttä, edessä sata vihollisen panssarivaunua. Toimikaa!

Ryhmä toimi parhaalla näkemällään tavalla:
- Asento. Lakki päästä. Isä meidän, joka olet...

Kolme sotilasta oli menettänyt yhden ruumiinosan.
Yhdeltä oli katkennut jalka, toiselta käsi, ja kolmannelta mulkku.

He menivät kirurgin luo:
- Onko täällä jalkoja? kysyi ensimmäinen.
- Ei ole kuin naisten käsiä, kelpaako? kysyi kirurgi.
- Ihan hyvin, vastasi sotilas.

- Onko täällä käsiä? kysyi toinen.
- Ei ole kuin naisten jalkoja, kelpaako? kysyi kirurgi.
- Mainiosti, vastasi sotilas.

- Onko täällä mulkkuja? kysyi kolmas.
- Nyt ovat valitettavasti mulkut päässeet loppumaan, mutta tuossa vastapäätä olevassa eläintarhassa on kuollut norsunpoikanen, kelpaako kärsä? kysyi kirurgi.
- No, kyllä se ihan hyvin saattaisi sopia, vastasi sotilas.

Kaikki kolme tulivat myöhemmin valittamaan ruumiinosistaan.

- Minun jalkani ei ole hyvä, aina kun tanssin valssia, niin jalka vie väärään suuntaan, sanoi ensimmäinen.
- Seuraava! huusi kirurgi.

- Minun käteni ei ole hyvä, aina kun menen aamulla kuselle, käsi havittelee mulkkuani, sanoi toinen.
- Seuraava, huusi kirurgi.

- No, mitäs sinulla on valittamista mulkustasi? kysyi kirurgi.
- Ei tässä muuta, mutta aina jos kävelen liian lähelle ruohoaluetta puistossa, kärsä tulee housusta esiin ja työntää tukon ruohoa perseeseeni.

Mitkä ovat maailman ohuimmat kirjat?
- Ruotsalaiset sotilassankarit ja Kekkonen: näin hoidan hiuksia.

Nuorta varusmiestä panetti ja kesken lomamatkan hän poikkesi jonkun peräkylän ainoaan
kapakkaan.

Ainut nainen kapakassa oli vähintään 70 vuotta vanha huora ja hädässään varusmies talutti hänet autolleen hoitoa varten.

Riisuttuaan rintsikat mies alkaa imemään naisen tissejä ja yllättyy saadessaan nännistä suuhunsa
hieman lämmintä nestettä.

Varusmies ihmettelee:
- Etkö sä ole jo aika vanha erittämään maitoa?

Huora vastaa:
- Juu olen, mutta ihan sopivan ikäinen rintasyöpään.

Muistoja armeijasta:
- Kääpälän Sirkka antoi vain kahdelle: minulle ja Karjalan Prikaatille.

Päivystävä upseeri oli vimmoissaan kun yksitoista iltalomalle lähtenyttä palasi myöhässä. Luutnantti otti miehet yksitellen puhutteluun ja kysyi syytä.

Ensimmäinen mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen lakon vuoksi viimeinen bussi ei kulkenutkaan, joten minun piti ottaa taksi. Puolimatkassa taksi meni kuitenkin rikki, ja niin astelin läheiseen maataloon ja suostuttelin isännän myymään minulle hevosen. Viidentoista kilometrin päässä kasarmilta hevonen kuitenkin äkkiä kuoli, ja niin jouduin tulemaan loppumatkan jalkaisin.

Selitys oli niin mielikuvituksellinen, että luutnantti päästi miehen pelkällä varoituksella. Mutta kun kaikki miehet kertoivat saman tarinan alkoi luutnantti hermostua.

Niinpä hän kysyi viimeiseltä mieheltä:
- Miten te myöhästyitte?

Mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen bussilakon sattuessa minun oli turvauduttava taksiin...

Luutnantti karjaisi:
- Nyt riittää! Älkää vain sanoko että auto hajosi!

Mies vastasi:
- Ei, auto ei hajonnut. Mutta kun tiellä lojui niin paljon kuolleita hevosia, matka kesti huomattavasti kauemmin kuin tavallisesti.

Miehet juttelivat torikahvion pöydässä:
- Minun poika pääsi heti seuraavana viikonloppuna armeijasta lomalle, koska olenhan minä ylilääkäri.

Johon toinen mies vastasi:
- Minunpa poika ei päässyt, koska olen kersantti.