


Yhteistyökumppanin mainos:


Kaksi miestä istui ravintolassa.
Toinen katsoi ovelle ja sanoi:
- Voi ei, vaimoni ja rakastajattareni tulivat juuri yhdessä tänne.
Toinen vilkaisi ja sanoi:
- Niin minunkin.
Mies antoi vaimolleen joululahjaksi housut.
Toisessa lahkeessa luki “Hyvää Joulua“ ja toisessa “Onnellista Uutta Vuotta“.
Olipa mukana myös kortti, jossa mies kertoi tulevansa pistäytymään pyhien välissä.
Pariskunta oli menossa naimisiin. Tuleva aviomies tähdensi tulevalle rouvalle, että hänellä oli tapana pitää aviovuoteen alla laatikkoa, johon vaimo ei saisi milloinkaan katsoa ennen miehensä kuolemaa.
Rakastuneena nainen ilman muuta hyväksyi järjestelyn.
Vuosien vieriessä laatikon salaisuus alkoi kovasti poltella vaimon mieltä ja eräänä päivänä uteliaisuus vei voiton. Hän avasi laatikon ja löysi sieltä kolme tyhjää olutpulloa ja 11,200 euroa rahaa.
Asiaa oli kysyttävä mieheltä ja mies tunnusti puolestaan, että kolme olutpulloa olivat muistutuksena niistä kerroista, jolloin hän oli pettänyt vaimoaan.
Vaimo tuumasi:
- Hmm, sinähän olet paljon matkustellut mies ja sinulla on paljon myös naispuolisia liiketuttavia ja sihteereitä, ei kai tuo kolme pulloa nyt niin paha ole. Entäs ne rahat, mikä niiden tarina on?
Mies:
- Ymmärräthän, se laatikko tuli välillä täyteen ja nuo ovat pullonpalautusrahoja.
Mies ja vaimo riitelivät. Eräänä päivänä vaimo sanoi:
– Olisi kyllä mieluummin pitänyt mennä naimisiin apinan kanssa kuin sinun kanssasi.
Mies lisäsi:
– En usko, että pappi olisi suostunut vihkimään niin läheisiä sukulaisia.
Naimisissa oleva mies ajatteli, että hän voisi antaa vaimolleen syntymäpäivälahjaksi
yllätyksen ostamalla hänelle rintaliivit. Hän meni sisään naisten kauppaa melko
peloissaan, mutta myyjätyttö otti komennon auttaessaan häntä.
Väri ja hinta oli nopeasti sovittu, mutta koon kanssa tuli ongelmia.
Myyjä:
- No, herra. Ovatko ne meloonin kokoiset? Kookospähkinän? Greipin? Appelsiinin?
Mies:
- Ei... Ei mitään sellaista.
Myyjä:
- Miettikää nyt herra. Täytyy olla jotain, joka muistuttaa vaimonne povea.
Mies mietti pitkään ja hartaasti ja sitten katsahti myyjään ja sanoi:
- Oletteko koskaan nähneet spanielin korvia?
Vaimo syleili hellasti töistä palavaa miestään ja kuiskasi tämän korvaan:
- Kultaseni. Meitä on kohta kolme tässä perheessä.
Mies tähän innostuneena:
- Eihän. Ihan totta.
Vaimo:
- Juu. Vanhempani eroavat. Ja äitini muuttaa meille.
Vaimo miehelleen:
- Aina kun näet kadulla kauniin nuoren naisen, unohdat olevasi naimisissa!
Mies huokaa:
- Päin vastoin... Silloin minä sen muistan.
Kaksi miestä istuu junassa. Toinen mies tuijottaa ja tuijottaa toista kunnes tuijotuksen kohde hermostuu ja kysyy:
- Mitä sinä oikein tuijotat?
- Sitä vain, että jos viiksiä ei oteta huomioon, niin näytät aivan vaimoltani.
- Viiksiä? Mutta eihän minulla ole viiksiä!
- Ei teillä...
Mies meni hienoon putiikkiin ostamaan vaimolleen seksikästä alusasua.
Kauppa oli melko hintava, hinnat vaihtelivat kahdestasadasta aina viiteensataan asti.
Mitä läpinäkyvämpi alusasu oli, sitä kalliimpi oli hintakin. Mies valitsi
kaikkein läpinäkyvimmän, maksoi 500 euroa ja vei alusasun kotiin.
Hän esitteli asun vaimolleen ja pyysi menemään yläkertaan pukeutumaan siihen ja
esittelemään sitä sitten itselleen.
Yläkerrassa vaimo sai idean ja ajatteli: ”Tämä on niin läpinäkyvä, kuin ei olisi mitään päällä. En pue sitä, vaan esittelen itseni alasti, palautan hepeneen huomenna kauppaan takaisin, ja pidän rahat itse.”
Vaimo tuli alasti portaiden yläpäähän ja alkoi poseerata.
Mies sanoo: ”Hyvä luoja! Luulisi, että viidelläsadalla ne edes silittäisivät sen!”
Vaimo palasi matkaltaan yllättäen päivää suunniteltua aikaisemmin ja löysi miehensä makuuhuoneesta.
Vaimo:
- Voisitko riisua takkini?
Mies teki työtä käskettyä.
Vaimo:
- Riisu seuraavaksi paitani.
Mies totteli jälleen.
Vaimo:
- Ota vielä housuni ja kenkäni pois.
Mies riisui loputkin vaatteet.
Vaimo katsoi miestään tiukasti ja totesi:
- Ja tämä saa sitten olla viimeinen kerta, kun puet minun vaatteitani päällesi!








