Yhteistyökumppanin mainos:
Anna nyt, mies mankui vuoteessa vaimoltaan.
– “Enkä anna. Sitä säästetään perhejuhlia varten“, sanoi vaimo.
– “Kuule, antaisit nyt. Mulla on niin perskeleen paha olo.“
– “Sen siitä saa, kun sillä lailla ryyppää. Krapula on sinulle ihan oikein.“
– “Anna nyt“, mies jatkoi vonkaamistaan.
– “Minä en enää jaksa sinun kanssasi. Ota sitten, omapa on asiasi.“
Mies ryntäsi riemuissaan jääkaapille, avasi huushollin ainoan samppanjapullon ja kuului valtava pamaus, kun korkki lensi kattoon.
Silloin kuului lastenhuoneesta moittiva ääni:
– “Olisit vaan antanut sille, mutsi. Nyt se meni ja ampui itsensä!“
Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.
Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.
Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!
No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.
Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.
Miten mies huomasi, että hänen luottokorttinsa oli varastettu?
Varas kulutti vähemmän rahaa kuin vaimo.
Mitä rohkeus on?
Sitä kun mies tulee humalassa kotiin, vaimo odottaa ovella luudan kanssa vihaisena ja mies kysyy:
– Ootkos siivoamassa vai aiotko lentää kauaskin?
Viime vuonna Pertti ei tiennyt mitä ostaa vaimolleen joululahjaksi.
Vaimo antoi mielestään hyvän vihjeen:
”Olisi kiva jos tossa autotallin edessä olisi minulle sellainen lahja, joka menee nollasta sataan alle viidessä sekunnissa!”
Aattoaamuna vaimo löysi pienen paketin autotallin edestä.
Hän avasi sen ja siellä oli upouusi henkilövaaka.
... Pertti pääsi sairaalasta pääsiäisenä.
Vaimo mesosi, että naiset muka pystyvät miehiä paremmin tekemään asioita samanaikaisesti.
Mies sanoi, että rauhoitu, istu alas ja ole hiljaa.
Näistä kolmesta häneltä ei onnistunut yksikään.
Kaksi miestä istui ravintolassa.
Toinen katsoi ovelle ja sanoi:
- Voi ei, vaimoni ja rakastajattareni tulivat juuri yhdessä tänne.
Toinen vilkaisi ja sanoi:
- Niin minunkin.
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.
Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.
Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.
Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.
- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.
Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.
Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.
Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.
Emäntä huusi isännälle:
- Minä kyllä lähen tästä talosta!
Isäntä lukee lehteään ja tuumaa rauhallisesti:
- Noo, se on sinun asia.
Emantä poistuu kiukkuisena kammarin puolelle, mutta tulee kotvan kuluttua takaisin ja sanoo jo hieman rauhoittuneena:
- Eiköhän panna tuo piika pois meiltä?
Johon isäntä edelleen rauhallisesti:
- Eipähän tuo tunnu panemalla lähtevä.
Jaa VitsienVitsit.fi |
