Synkkä ja myrskyinen yö

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Kolme vampyyriä tapasivat ravintolassa ja rupesivat vertailemaan tilauksiaan.

- Mitäs sä otit?

- Mä otin kylmän veren. Just tulin treeneistä ja tarvitsen jotain kylmää. Entäs sä?

- Mulla vähän tota flunssaa pukkaa, niin otin kuuman veren.

Molemmat kääntyvät katsomaan kolmatta, jolla oli vain lasi kuumaa vettä, ja kysyvät:

- Ootsä jollain tipattomalla?

Kolmas vampyyri kaivaa käytetyn tamponin taskustaan ja sanoo:

- Mulla on nyt rahat vähän vähissä, joten täytyy tyytyä teehen.

Kolme kaveria meni kioskille.

Ensimmäinen sanoi myyjälle:
- Salmiakkimerkkareita eurolla.

Myyjä otti tikkaat ja kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja laittoi purkin takaisin.

Toinen poika vuorostaan: 
- Salmiakkimerkkareita eurolla.

Jälleen myyjä kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja kysyi kolmannelta pojalta:
- Otatko sinäkin salmiakkimerkkareita markalla?

Kolmas poika vastasi:
- En.

Myyjä kiipesi tikkailla jälleen ja laittoi purkin takaisin ylähyllylle.

Kun myyjä palasi takaisin tiskille, kolmas poika sanoi:
- Salmiakkimerkkareita kahdella eurolla!

Pieni tyttö kaivoi takapihalla kuoppaa.

Naapuri tuli paikalle ja kysyi:
- Miksi kaivat kuoppaa?

Tyttö vastasi:
- Kultakalani kuoli.

Naapuri:
- Tuo on aika iso kuoppa kultakalalle?

Tyttö vastasi:
- Niin, mutta se kultakala on sun kissasi vatsassa!

Mitä narkkari sanoi baarin pitäjälle, kun kahvia tilasi?
- Laitahan piri pintaan.

Deitti:
- Mitä teet työksesi?

Minä:
- Työskentelen eläinten kanssa joka päivä.

Deitti:
- Voi miten söpöä! Pelastatko niitä?

Minä:
- Tavallaan… mutta en kovin pitkäksi aikaa.

Deitti:
- …?

Minä:
- Olen teurastaja.

Työparina työskennelleet kaksi muuraria saivat potkut.

- He olivat tehneet saumatonta yhteistyötä.

Pasi kysyi äidiltä:
-Mikä on maailman suurin kana? Entä missä on maailman suurin saha?

Äiti:
-En kyllä tiedä.

Pasi:
- Maailman suurin kana on Kanadassa ja maailman suurin saha on Saharassa.

Kaksi ilmapalloa leijui aavikolla.

Toinen sanoi ilmapallo huusi:
- Varo, kaktusssshh...

Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.

Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.

Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.

Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.

Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.

Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.

Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:

- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!

- Tulit tänään töihin polkupyörällä?
- Niin?
- Mistä hankit pyöräsi?

- Sepä onkin oma juttunsa... Olin nimittäin maaseudulla kävelemässä, ja sitten sattui kohdalle nainen polkupyöränsä kanssa. Siinä sitten rupattelimme kaikenlaista. Yhtäkkiä nainen heittäytyy maaten heinäkasaan, ottaa pois pikkuhousunsa ja huutaa: “ota, mitä haluat!“

- Ja sinä otit mitä?
- No sen polkupyörän!

Tuli pieni hiljaisuus...

- Oikein valitsit, mitäpä sinä olisit naisten pikkuhousuilla tehnytkään. 

Naiset aina haukkuvat kuinka ruma minä olen, kunnes näkevät paljonko minulla on rahaa.

... Ja sitten he haukkuvat minua rumaksi ja köyhäksi.

Ystävykset lähtivät aavikolle retkelle.
Jonkun ajan vaelleltuaan he huomasivat olevansa eksyksissä.

Ensimmäinen aloitti:
- Minulla on hyviä ja huonoja uutisia.

Toinen vastasi:
- Kerro ne huonot uutiset ensin.

Ensimmäinen jatkoi:
- Me joudumme syömään hiekkaa.

Toinen kysyi:
- Mitkä ne hyvät uutiset sitten ovat?

Ystävä vastasi:
- No ainakin sitä on riittävästi!