Yhteistyökumppanin mainos:
Savolainen mäkkärissä:
- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.
- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.
- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.
- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.
- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.
- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...
Mitä pyromaani teki, kun tulitikut loppuivat?
- Poltti päreensä.
Nainen oli jo pidempään tarkkaillut kolmevuotiaita kaksostyttöjään huolestuneena.
Häntä vaivasi outo, voimistuva tunne, että lapset eivät olisi hänen omiaan.
Hän päätti tehdä salaa dna-testin kummastakin lapsesta.
Testi paljasti äidin pahimman pelon käyneen toteen! Hän kertoi sitten järkyttävän tiedon miehelleen.
Mies suhtautui tietoon leppoisasti:
- Tietenkään ne eivät ole meidän omia! Etkö sinä muista, kun siellä synnytyssairaalassa kotiin lähtiessä valitit, että vauvamme haisevat ja kysyit että voisinko ottaa ne ja käydä vaihtamassa puhtaisiin, kun itse et jaksanut...
Maalla elettiin vielä aikaa, kun lehmien keinosiemennys teki vielä tuloaan.
Talossa oli isäntäväen lisäksi tomera vanha piika ja odotettiin seminologin nimistä henkilöä käymään ensimmäistä kertaa.
Navetassa odotti yksi kiimainen lehmä tiinehtymistään. Tilan muut eläimet olivat ulkona laitumillaan.
Piika oli tehnyt kaikki valmistelut seminologia varten. Hän oli putsannut pilttuun, elikon takapään sonnasta ja levitellyt lehmän alle pehkuja.
Sitten tuli auto pihaan ja kohtelias mies tuli salkkuineen navetalle.
Piika sanoi miehelle:
- Päivää, tuossapa on se lehmä. Mie löin tuohon seinään naulan, johon voitte sitten housut heittee. Minä en ilkee moista katella ja lähenkin ulos siksi aikaa.
Poika muotoilee jotakin lehman lannasta kadulla.
Ohikulkeva mies pysähtyy ja kysyy pojalta:
- Poikani, muotoiletko pappia?
Poika:
- En...
Mies:
- No tuleeko siita opettaja?
Poika:
- Ei...
Mies:
- No tuleeko siita sitten poliisi?
Poika:
- Ei minulla niin paljon paskaa ole!
Ravintolassa tarjoilija:
- Meillä on myös a`la carte -annoksia.
Asiakas:
- Jaaha, mistä sinne alakertaan pääsee?
Kolme vampyyria meni baariin.
Ensimmäinen tilasi pienen lasillisen verta, toinen tilasi ison lasin verta ja kolmas vampyyri pyysi kupillisen kuumaa vettä.
Kaksi muuta ihmettelivät verilasit käsissään ja kysyivät:
- Miksi otit kuumaa vettä?
Kolmas vampyyri otti taskustaan käytetyn tampoonin ja sanoi:
- Minä juon nykyään teetä.
Lapissa oli kova pakkastalvi, toimittaja aamukahvilla soitteli ja kyseli, miten kova pakkanen missäki on.
Soitti ensin Muonion Matille, ja kysy paljoko on pakkasta?
- Miinus 52 astetta, kuulu vastaus.
Sitten toimittaja soitti Enontekiölle Aslakille:
- Paljonko sitä teillä on pakkasta?
Aslak:
- Nah, ootappako mie katton... Miinus viistoista astetta.
Toimittaja ihmetteli että miten se on mahollista, kun kerta Muoniossaki on -52 astetta?
Aslak tuumasi:
- Nah, onkhan niillä Muoniolaisilla net mittarit sithen ulkhona?
Kolme miestä istuu junassa.
Yksi miehistä on parimetrinen, bodattu, härkäniskainen korsto.
Toinen on tavallinen, keskikokoinen ja keskimittainen mies.
Kolmas on pieni, hintelä äijänrääpäle.
Korsto kysyy kahdelta muulta tyypiltä:
- Mi-mi-mitä-hä-hän ke-ke-kello o-o-on?
Keskikokoinen mies vastaa:
- Minulla ei ole kelloa.
Korsto ja keskikokoinen mies huomaavat, että pikkumiehen ranteessa, hihan alta pilkistää kello.
Korsto kysyy pikkumieheltä:
- Pa-pa-paljon-ko-ko ke-ke-kello o-on?
Pikku mies on aivan hiljaa ja katselee vain ikkunasta eikä ole huomaavinaankaan. Korsto toistaa kysymyksensä, mutta mies on edelleen hiljaa.
Pian tulee pysäkki ja korsto poistuu junasta.
Keskikokoinen mies kysyy pikkumieheltä ihmeissään:
- Miksi et vastannut korstolle, vaikka sinulla on kello ranteessa?
Pikkumies vastaa:
- O-o-olisitk-k-ko i-i-itse ha-ha-halunnut sa-sa-saada tu-tu-turpiin?
Mies pankin kassalle:
- Juuri myönsitte, että ette ole koskaan nähnyt 300 euron seteliä ja nyt väitätte, että minun setelini on väärä.
Jaa VitsienVitsit.fi |
