


Yhteistyökumppanin mainos:


Savannilla tuli turistia vastaan kaksi paikallista asukkia. Toinen kantoi puhelinkoppia ja toinen rautakankea.
Turisti kysyi toiselta, miksi tämä kantaa puhelinkoppia. Paikallinen vastasi, että jos villieläin tulee vastaan, hän menee puhelinkoppiin turvaan.
Turisti kysyi toiselta paikalliselta, miksi hän kantaa rautakankea. Paikallinen vastasi, että jos villieläin tulee vastaan, hän heittää rautakangen pois niin hän pääsee nopeammin pakoon.
Kenenkä nimeä ei osattu päättää?
- PasiAnssi
Miksi suomalaiset ravintolat eivät ole kannattavia?
- Ruokailijat katsoo Harria syrjästä, Henkka aloitti alen ja Jyrki kokkaa sukulaisilleen.
Miksi joulupukki huusi viime jouluna?
- Koska pukin kassit jäivät oven väliin!
- Tulit tänään töihin polkupyörällä?
- Niin?
- Mistä hankit pyöräsi?
- Sepä onkin oma juttunsa... Olin nimittäin maaseudulla kävelemässä, ja sitten sattui kohdalle nainen polkupyöränsä kanssa. Siinä sitten rupattelimme kaikenlaista. Yhtäkkiä nainen heittäytyy maaten heinäkasaan, ottaa pois pikkuhousunsa ja huutaa: “ota, mitä haluat!“
- Ja sinä otit mitä?
- No sen polkupyörän!
Tuli pieni hiljaisuus...
- Oikein valitsit, mitäpä sinä olisit naisten pikkuhousuilla tehnytkään.
Kehonrakentaja meni bodaamaan kuntosalille ja parin tunnin hikisen punttitreenin jälkeen meni pukuhuoneeseen ja hänen kaikki vaatteensa oli varastettu...
Seuraavalla kerralla bodari laittoi vaatteensa samalle penkille ja päälle lapun, jossa luki:
- Älä vie vaatteitani, olen raskaan sarjan painija!
Hänen vaatteensa oli kuitenkin jälleen varastettu ja lappu oli käännetty toisinpäin ja siinä luki:
- Minä otin vaatteesi, olen pitkän matkan juoksija!
Golf-klubin pukuhuoneen pöydälle jätetty kännykkä soi pitkään ja vaativasti.
Eräs mies vastasi siihen laittaen kaiuttimen päälle, koska hän ajoi samalla partaansa:
- Haloo?
Naisen ääni kysyi:
- Hei kulta, ehditkö jutella?
Mies:
- Tottakai, kultaseni. Mitä olet puuhaillut?
Nainen:
- Olen vielä täällä kaupungissa ostoksilla...
Mies:
- Sepä mielenkiintoista rakkaani, oletko löytänyt mitään kivaa?
Nainen:
- Itseasiassa näin aivan ihanan nahkatakin mutta se maksaisi 1000€...
Mies vastasi:
- Osta toki se takki, jos pidät siitä kultaseni!
Nainen:
- Kävin myös autoliikkeessä ja siellä oli huippuihana avo-mersu, uusinta mallia. Se maksaa 70 000€. Kävin huvikseni koeajamassa...
Mies:
- Osta toki sellainen, jos se tekee sinut onnelliseksi, mutta muista varmistaa, että saat sen kaikilla lisävarusteilla tuohon hintaan!
Mitä muuta olet puuhaillut?
Nainen:
- Voi rakkaani! Ne ovat taas myymässä sitä merenrannalla sijaitsevaa luksushuvilaansa, josta olen aina unelmoinut! Ne pyytävät siitä tällä kertaa 990 000€.
Mies opasti:
- No, pakkohan sinun on se saada, kun olet siitä niin haaveillut. Tingi hintaa aluksi 900 000€. Jos eivät suostu niin kokeile sen jälkeen 950 000€. Sillä varmasti lähtee. Kyllä sinä osaat.
Nainen iloisena:
- Voi! Olen niin onnellinen! Oletpa sinä antelias!
Mies:
- Ei tässä mitään, nähdään illemmalla kotona.
Mies sulki puhelimen ja kääntyi katsomaan taakseen, missä muut miehet tuijottivat häntä suu auki loksahtaneena, ällistyneen hiljaisuuden vallitessa...
Mies tarkisteli puhelinta vielä hetken kädessään ja mutisi sitten:
- Kenenköhän puhelin tämä mahtaa olla...
Mistä tunnistaa venäläisen käärmetutkijan?
- Hän on kyyryssä.
Maalla elettiin vielä aikaa, kun lehmien keinosiemennys teki vielä tuloaan.
Talossa oli isäntäväen lisäksi tomera vanha piika ja odotettiin seminologin nimistä henkilöä käymään ensimmäistä kertaa.
Navetassa odotti yksi kiimainen lehmä tiinehtymistään. Tilan muut eläimet olivat ulkona laitumillaan.
Piika oli tehnyt kaikki valmistelut seminologia varten. Hän oli putsannut pilttuun, elikon takapään sonnasta ja levitellyt lehmän alle pehkuja.
Sitten tuli auto pihaan ja kohtelias mies tuli salkkuineen navetalle.
Piika sanoi miehelle:
- Päivää, tuossapa on se lehmä. Mie löin tuohon seinään naulan, johon voitte sitten housut heittee. Minä en ilkee moista katella ja lähenkin ulos siksi aikaa.
Miksi Nipa Neumann käveli kaupassa suoraan keksihyllylle?
- Hänellä oli levoton Tuc-himo.











