


Mainos:


Varusmiehet valittivat, että heille tarjottu leipä oli kuivunutta ja kovaa.
Kersantti huusi:
- Voi teitä hemmoteltuja lellipoikia! 30-vuotisessa sodassa tuo leipä olisi ollut mitä suurinta herkkua!
Joku vastasi:
- No, silloin se olikin tuoretta!
Miksi alokkaat pitävät nenänsä puhtaina mennessään inttiin?
- Koska ovat kuulleet että intissä ammutaan räkäpäitä.
Sotaharjoituksissa joku heitti vääpeliä kävyllä ja tämä hirmustui ja huusi:
- Kaikkien lomat on peruttu, kunnes syyllinen saadaan selville!
Mutta kävyn heittäjää ei löytynyt, vaikka vääpeli kuinka uhkaili.
Niinpä hän muutti ovelana miehenä taktiikkaa ja sanoi:
- No, korpraali Konttinen. Teitä minä en rankaise, jos kerrotte syyllisen.
Konttinen vastasi:
- Minä se olin, herra vääpeli.
Taysin kyltymätön nymfomaani, venäläinen uusrikas leski ei saanut miehestä koskaan tarpeekseen. Hän kuuli, että suomalainen sotilas vastaa kymmentä ryssää myös sängyssä.
Hän ei uskonut, mutta päätti kuitenkin kokeilla.
Suomalainen riisui asetakkinsa sängyn päätyyn ja aloitti rakkauden työt.
Kaksikymmentä varvia leski kesti ja sitten pyörtyi ensimmäisen kerran elämässään.
Herättyään aamulla tainnuksista, hän soitti palvelijansa ja kysyi minne suomalainen sotilas oli hävinnyt.
Palvelija vastasi:
- Se vetää käteen tuolla käytävällä.
Pekka oli kutsunnoissa ja pyysi lääkintäupseerilta vapautusta asepalveluksesta likinäköisyyteensä vedoten.
Lääkintäupseeri vastasi:
- Ei se ole mikään syy vapautukseen. Teidäthän voidaan panna etulinjaan!
Talvisodassa venäläinen armeijakunta oli saapunut Suomen rajalle.
Pimeyden keskeltä metsäisen kukkulan takaa kuului huuto:
- Yksi suomalainen vastaa kymmentä venäläistä!
Venäläinen komentaja lähetti 10 sotilastaan vaientamaan huutelijat.
Kuului tulitusta ja huutoa, ja sen jälkeen täysi hiljaisuus. Yksikään ei palannut.
Jälleen kuului pimeydestä huuto:
- Yksi suomalainen vastaa sataa venäläistä!
Venäläinen komentaja lähetti nyt hermostuneena 100 miestään hyökkäykseen.
Taas kuului laukauksia, räjähdyksiä ja huutoja, ja taas täysi hiljaisuus. Ketään ei kuulunut takaisin.
Jälleen kuului huuto pimeydestä:
- Yksi suomalainen vastaa tuhatta venäläistä!
Venäläinen komentaja lähetti raivoissaan 1000 miestään tekemään selvää suomalaisista.
Metsästä kuului taas huutoa, laukauksia ja räjähdyksiä, ja jälleen kerran täysi hiljaisuus...
Nyt kuului metsän pimeydestä huuto:
- Yksi suomalainen vastaa 10 000 venäläistä!
Ennenkuin venäläinen komentaja ehti komentaa 10 000 miestään hyökkäykseen, metsästä ryömi haavoittunut venäläinen sotilas varoittaen:
- Älkää lähettäkö enää enempää miehiä sinne. SE ON ANSA. Niitä suomalaisia on siellä kaksi, eikä vain yhtä!
Kapteeni:
- Tykkimies Möttönen, saako varusmies nauttia alkoholia palvelusaikana?
Möttöinen:
- Ei saa, herra kapteeni.
Kapteeni:
- Miksi ei?
Möttönen:
- Sitä minäkin ihmettelen, sanoi tykkimies.
Kolme sotilasta oli menettänyt yhden ruumiinosan.
Yhdeltä oli katkennut jalka, toiselta käsi, ja kolmannelta mulkku.
He menivät kirurgin luo:
- Onko täällä jalkoja? kysyi ensimmäinen.
- Ei ole kuin naisten käsiä, kelpaako? kysyi kirurgi.
- Ihan hyvin, vastasi sotilas.
- Onko täällä käsiä? kysyi toinen.
- Ei ole kuin naisten jalkoja, kelpaako? kysyi kirurgi.
- Mainiosti, vastasi sotilas.
- Onko täällä mulkkuja? kysyi kolmas.
- Nyt ovat valitettavasti mulkut päässeet loppumaan, mutta tuossa vastapäätä olevassa eläintarhassa on kuollut norsunpoikanen, kelpaako kärsä? kysyi kirurgi.
- No, kyllä se ihan hyvin saattaisi sopia, vastasi sotilas.
Kaikki kolme tulivat myöhemmin valittamaan ruumiinosistaan.
- Minun jalkani ei ole hyvä, aina kun tanssin valssia, niin jalka vie väärään suuntaan, sanoi ensimmäinen.
- Seuraava! huusi kirurgi.
- Minun käteni ei ole hyvä, aina kun menen aamulla kuselle, käsi havittelee mulkkuani, sanoi toinen.
- Seuraava, huusi kirurgi.
- No, mitäs sinulla on valittamista mulkustasi? kysyi kirurgi.
- Ei tässä muuta, mutta aina jos kävelen liian lähelle ruohoaluetta puistossa, kärsä tulee housusta esiin ja työntää tukon ruohoa perseeseeni.
Alokkaat oli laitettu marssimaan tahdissa kasarmia ympäri alikersantin johdolla:
- Vasen, vasen, vasen kaks, kol...
Kesken kaiken kuului alokkaan ääni:
- Herra alikersantti, saisinko käyttää välillä myös oikeaa jalkaa.
Päivystävä upseeri oli vimmoissaan kun yksitoista iltalomalle lähtenyttä palasi myöhässä. Luutnantti otti miehet yksitellen puhutteluun ja kysyi syytä.
Ensimmäinen mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen lakon vuoksi viimeinen bussi ei kulkenutkaan, joten minun piti ottaa taksi. Puolimatkassa taksi meni kuitenkin rikki, ja niin astelin läheiseen maataloon ja suostuttelin isännän myymään minulle hevosen. Viidentoista kilometrin päässä kasarmilta hevonen kuitenkin äkkiä kuoli, ja niin jouduin tulemaan loppumatkan jalkaisin.
Selitys oli niin mielikuvituksellinen, että luutnantti päästi miehen pelkällä varoituksella. Mutta kun kaikki miehet kertoivat saman tarinan alkoi luutnantti hermostua.
Niinpä hän kysyi viimeiseltä mieheltä:
- Miten te myöhästyitte?
Mies aloitti:
- Herra luutnantti, äkillisen bussilakon sattuessa minun oli turvauduttava taksiin...
Luutnantti karjaisi:
- Nyt riittää! Älkää vain sanoko että auto hajosi!
Mies vastasi:
- Ei, auto ei hajonnut. Mutta kun tiellä lojui niin paljon kuolleita hevosia, matka kesti huomattavasti kauemmin kuin tavallisesti.











