


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies heräsi aamulla. Hänellä oli massiivinen kankkunen, eikä pystynyt muistamaan mitään edellisestä yöstä. Hän poimi aamutakin lattialta ja laittoi sen ylleen.
Hän huomasi taskussaan olevan jotain ja se näytti olevan rintaliivit.
Hän ihmetteli:
“Mitä ihmettä viime yönä on tapahtunut?“
Hän käveli kylpyhuonetta kohti ja löysi pikkuhousut aamutakkinsa toisesta taskusta.
Taas hän ajatteli:
“Mitä ihmettä viime yönä on tapahtunut, mitä minä olen tehnyt? On täytynyt olla villit pirskeet“.
Hän avasi kylpyhuoneen oven, käveli sisään ja katsoi peiliin. Hän huomasi pienen narun roikkuvan suustaan ja hänen ainoa ajatuksensa oli:
“Jumala, jos olet olemassa, niin anna tämän olla teepussi“
Norjalainen, ruotsalainen ja suomalainen keskustelivat lempiasennoistaan.
Ruotsalainen:
- Päällä, jotta näen hänen kauniit kasvonsa.
Norjalainen:
- Alla, jotta näen hänen ihanat rintansa.
Suomalainen:
- Takaapäin.
Siihen ruotsalainen ja norjalainen ihmettelivät:
- Mitä sinä sieltä näet?
Suomalainen vastaa:
- No, se vaihtelee. Viimeksi näin lätkämatsin.
Koulussa oli äidinkielentunti meneillään ja opettaja havainnollisti oppilalle synonyymejä, kuinka “panna, pistää ja asettaa“, tarkoittavat kaikki samaa asiaa.
Seuraavana päivänä Pikku-Kalle tuli opettajan luokse ja sanoi:
- Mun pappa, joka on teurastaja, on eri mieltä! Hänen mielestään, siinä on vissi ero, että paneeko vai pistääkö sian kuoliaaksi!
Renki tyydytti itseään navetan nurkalla ja mälli lensi pitkin piikkilanka-aitaa.
Siitä se roikkui alemmaksi ja alemmaksi, langalta toiselle langalle.
Renki tokaisi:
- No, pojasta olisi tullut trapetsitaiteilija...
Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.
Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.
Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.
Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.
Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.
Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.
Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.
Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.
Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.
Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.
Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?
Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.
Kolme koiraa keskustelee eläinlääkärin odotushuoneessa.
Rottweiler:
- Purin postimiestä jalkaan ja minut määrättiin lopetuspiikille.
Dobermanni:
- Minulla puolestani oli tapana jahdata naapurin lampaita ja nyt odottelen lopetuspiikkiä.
Tanskandoggi:
- Minulle sattui niin, että emäntäni oli juuri laskenut itselleen kylpyveden, hän oli ilkoisen alasti ja sitten häneltä putosi saippua maahan. Ja kun hän kumartui nostamaan sitä ja uros kun olen, niin en kyennyt hillitsemään itseäni vaan... Noh... kapusin selkään!
Dobermanni murahti:
- Herravarjele! Ja nyt sinut tuotiin lopetuspiikille?
Tanskandoggi:
- Ei, kun minulta leikataan kynnet.
Miksi satiaiset matkustavat kaikista maailman maista mieluiten Taiwaniin?
- Koska viihtyvät taipeissa.
Mitä eroa on hyvällä ja pahalla paimeneella?
Hyvä paimen panee henkensä lampaitten edestä, mutta paha paimen panee lampaita henkensä edestä.
Mistä mies tietää olevansa luuseri?
- Kun hän soittaa seksipuhelimeen ja siellä sanotaan: Ei tänään, minulla on korvasärkyä.
Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.
Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.
Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.
Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.
Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...
Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.
Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?
Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?
Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.








