Mainos:
Olipa kerran demokraattinen kansantasavalta. Tämä onnellisten ihmisten maa joutui kuitenkin pahojen voimien valtaan. Järjestettiin näennäiset presidentinvaalit, joissa ihmiset saivat äänestää kahta kovana piereskelijänä tunnettua henkilöä.
Vaaleissa molemmat ehdokkaat saivat yhtä monta ääntä ja maata johtavat herrat olivat ihmeissään. Siispä päätettiin ratkaista asia pierukilpailulla.
Ensimmäinen ehdokas aloitti ja pieru kuulosti siltä, kuin valas olisi röyhtäissyt tunnelissa. Se oli komeaa!
Toisen ehdokkaan vuoro tuli, mutta pitkän odottelun jälkeen ei vieläkään kuulunut mitään!?!
Tuomarit ihmettelivät ja varoittivat toista ehdokasta, ettei kohta ehdi edes yrittää?
Toinen ehdokas vastasi:
- Kai jouran mää...
Ja sitten kaikki alkoivat hurraamaan ja taputtamaan kovasti.
Toinen ehdokas nimittäin osasi puhua pieruillaan, ja hän olikin koko vaalien ajan seissyt käsillään päästämällä peräpäästään pierunhuuruista puhettansa. Sitä ei vaan kukaan vielä ollut tuolloin hoksannut, koska toisen ehdokkaan peppua ja päätä ei erottanut toisistaan.
Hänestä tuli siis uusi presidentti tähän kaukaiseen maahan, minne aurinko ei paista.
Kuka pieraisi?
- Et voi tietää kuka muu on pieraissut ellet kysy.
Kuulitko sokeasta ja sydänsärkyisestä skunkista?
Hän rakastui pieruun.
Peräkylän muori oli ikäisekseen hyvässä kunnossa mitä nyt kuulo vähän temppuili.
Muori oli taas kirkonkylän terveyskeskuksessa uusimassa reseptejään ja lääkäri kysyi:
- Onkos muorilla ilmavaivoja?
Mihin muori:
- Herrasiunaa! Miten se lääkärinkloppi kuvittelee että tällaisella köyhällä eläkeläisellä olisi muka varaa ilmalaivoihin?!
Kun olin lapsi, niin joka kerta kun isäni pieraisi, hän kielsi tehneensä sen.
Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että hän oli syyttänyt minua.
Simo tuli sodasta kotiin ja esitteli veljelleen käsikranaattia. Veli siihen tokaisi:
– No heitä se tuonne huussiin, niin nähdään, kun se poksahtaa.
– No minä heitän sen, Simo sanoi.
Simo heitti kranaatin ja hetken päästä jysähti. Laudat tippuivat nättiin riviin ja yhtäkkiä joku nousi lautojen seasta. No pappahan se oli, joka lähti tallustamaan tupaan päin ja mutisi:
– Onneks en pierassu pirtissä.
Miksi dinosauruksen pierua kutsutaan?
Räjähdykseksi menneisyydestä!
Hieno rouva kulki hiljaisella kylätiellä ja pierupaukkuja tuli vähän väliä.
Kirkkoherra sattui kulkemaan perässä ja hänkin piereskeli häätarjoilun antimia.
Rouva säikähti kirkkoherran huomattuaan.
Johon kirkkoherra tuumasi:
- Ei se mitään kun piereksii, kunhan kukaan ei kuule ja pääse tietämään tätä meidän salaisuutta.
Ulla meni ensin naisten vessaan, mutta jono oli aivan hirveän pitkä.
Hetken kuluttua Ulla ei pystynyt enää odottamaan, vaan päätti mennä miesten wc:hen.
Hänellä oli nyt niin kova pissahätä, ettei hän voinut enää pidättää. Hän veti mekkonsa korviin, kyykistyi pisuaarin ylle ja alkoi virtsata.
Miehet käymälässä eivät olleet uskoa silmiään. Kukaan heistä ei ollut nähnyt mitään vastaavaa eläissään.
Kun Ulla oli pissannut, miehet seisoivat edelleen ja tuijottivat häntä. Silloin Ulla päästi valtavan pierun! Isoimman, minkä kukaan miehistä oli koskaan kuullut.
Kun Ulla huomasi miesten nyt vieläkin hämmästyneemmät ilmeet, hän hymyili ja sanoi:
- Mitä? Tekin ravistatte munanne, kun olette valmiita. Joten puhallanhan toki minäkin itseni kuivaksi!
Pikku-Kallelta pääsi kesken ruokailun pieru.
- Mitä, et kai sinä paukuttele ruokapöydässä, äiti kauhistui.
- Täytyy myöntää, että niin meinasi käydä, Kalle tunnusti. Onneksi sain kuitenkin vedettyä sen takaisin niin, että ilma vaan korahti.
Jaa VitsienVitsit.fi |
