


Mainos:


Mies ajeli aamulla partaansa kylpyhuoneessa ja papukaija hoki vieressä:
- Varo haava tulee, Varo haava tulee...
Mies hermostui, tarrasi papukaijaa kurkusta, heitti sen vessanpönttöön ja laittoi kannen kiinni.
Myöhemmin talon emäntä meni vessaan, avasi kannen ja istahti pytylle, jolloin sieltä kuului:
- Arvasinhan minä! Haava tuli ja partakin jäi ajamatta.
Savolaisukko meni Lapin matkalla baariin ja näki baaritiskillä kaksi nuorta tyttöä.
Ukko halusi tehdä tuttavuutta ja kyselee:
- Ka mitäs tyttöjä työ ootte?
Tytöt vastaa siihen:
- Ollaan lesboja.
Ukko kysyy:
- Mitäs ne sellaiset ovat?
Tytöt vastaa:
- Myö tykätään juoda kaljaa ja nuolla tussua... No mikäs mies se sie sitten oot?
Savolaisukko miettii hetken ja toteaa:
- Ka, lesbohan se miekii sitten oon.
Lappalainen oli iltaa viettämässä paikallisessa ravintolassa Utsjoella ja sai naisen mukaan kotiinsa jatkoille.
Lappalainen sanoi:
- Josset ny anna niin käy niinku Luostholla.
Hädissään nainen tietenki antoi ja aktin jälkeen kysyi:
- Mites Luostolla kävi?
Johon Lappalainen vastasi:
- En saanu.
Miksi joulupukilla on valtaisat säkit?
- Hän tulee vain kerran vuodessa.
Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.
Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.
Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.
Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.
Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...
Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.
Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?
Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?
Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.
Elämä on kuin penis,
usein kova ilman syytä.
Illalla pariskunta asettui pehkuihin. Mies katsoi vaimoa, joka oli juuri sammuttamassa yöpöydän valoa.
Mies:
- Mulla särkee päätä, entäs sulla?
Vaimo:
- No ei säre.
Mies:
- Mulla on vatsa krampannut. Onko sulla ollut vatsa kipeä?
Vaimo:
- Ei.
Mies:
- Mulla on selässä ollut ihme vihlontaa viime aikoina. Onko sun selässä ollut ongelmia?
Vaimo:
- Mulla ei ole mitään vikaa missään.
Mies:
- No sitten naidaan!
Kun etelän mies tuli lappalaisukon kanssa autiotuvalle, ihmetteli hän puukolla tehtyjä merkkejä pöydässä, mitkä olivat pikkasen matkaa pöydän päästä.
Etelän mies kysyi, että mitäs nämä ovat. Lappalaismies vastasi, että meihlä erä ophailla on tapana verratha mulkhujamme keskenään.
Etelänmies naurahti ja sanoi, ompa teillä pienet vehkeet, johon lappalanen totesi, en minä sanonna kumhasta päästä pöythää ne on mitathu.
Kaksi kuukautta siitä, kun pikku-Kallen vanhemmat olivat eronneet, Kalle kuuli outoa ääntä äidin makkarista.
Hän hiipi kynnykselle ja raotti ovea. Hän näki äidin makaavan alastomana sängyllään, hyväilevän vartaloaan ja vääntelehtivän ja voihkivan ja huohottavan:
- Haluan miehen...
Tätä jatkui useampana iltana viikossa. Sitten Kalle kuuli vieläkin oudompia ääniä äipän makkarista. Hän hipsi katsomaan ja näki äidin sängyssä mutta siellä oli kuin olikin alaston mies äidin kanssa!
Tämän nähtyään, Kalle ryntäsi huoneeseensa, riisui itsensä alasti, meni sänkyyn ja alkoi kiemurrella, hyväillen itseään ja samalla voihkien:
- Haluan uuden pyörän...
Etelänmies meni lappiin syksyn ruskaa katsomaan ja ihmetteli siinä samalla, mitä nää ihmiset täällä oikein tekee ajankulukseen.
Kuinka ollakaan hän törmäsi kuitenkin yhteen paikalliseen mieheen, joten hänelle sitten esitti kysymyksen:
- Mitä te täällä lapissa oikein teette ajankuluksi?
Lapin mies vastasi:
- No, tietysti kesäisin naijjaan ja kalastellaan ja talvisin vähän vähemmän kalastellaan.








