Tuleva Suomen presidentti kenties

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Nainen istui junassa ja pyysi vastapäätä istuvaa matkustajaa nostamaan hänen vasemman jalkansa istuimelle.

Naapuri ajatteli että nainen on jotenkin vammautunut ja auttoi naisen jalan hellästi penkille lepäämään. Avulias naapuri haki naiselle myös lehden, sekä vielä kahviakin, kun niitäkin pyydettiin.

Tuota passaamista jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes lopulta naapuri kysyi säälien, mikä naista oikein vaivaa.

Nainen vastasi:
- Minua? Ei mikään, minä olen vihervasemmistolainen.

Satiainen soitti satiaisten auttavaan puhelimeen ja sanoi että pitäisi saada uusi kortteeri ja hätäseen.

Auttava puhelin kysyi:
- No, mikäs on ongelma?

Satiainen vastasi:
- Olen yhden demarimiehen viiksissä ja hän puhuu niin paljon skeidaa, että en enää kertakaikkiaan pysty kuuntelemaan hetkeäkään.

Auttava puhelin lupasi:
- Ymmärrän, me hoidetaan homma, pääsetkin heti asumaan yhden 20v opiskelijaneidon kivaan alapöheikköön.

Ja niin tapahtui.

Noh, viikon kuluttua satiainen soitti taas auttavaan puhelimeen ihan hermona.

Auttava puhelin kysyi:
- Mutta mikäs nyt on ongelmana?

Satiainen vastasi:
- No mä olen taas sen demarimiehen viiksissä.

Poliitikko on henkilö, joka puristaa kättäsi ennen vaaleja ja lompakkoasi vaalien jälkeen.

Mitä yhteistä on poliitikoilla ja krokotiileillä?
- Suuri suu, muttei korvia.

Politiikka on erinomainen ura.
- Kunhan ei vain jää kiinni.

Lapsi kysyi isältä:
- Isä, alkaako kaikki sadut “Olipa kerran...“?

Isä vastasi:
- Ei, toiset alkavat “Jos äänestätte minua, niin lupaan...“

Poliitikko on kuin akrobaatti.
Kun sanoo yhtä ja tekee toista,
on keskimäärin tasapainossa.

Herra pääministeri, mitä mieltä olette ydinvoimasta?
- Öö... Se on sähköä.

Poliittisten puolueiden ohjelmiin pitäisi saada samanlainen merkintä kuin elintarvikkeisiin:
- Parasta ennen vaaleja.

Millaista on hallitustyö?
- Ministerit istuvat, järki seisoo, asiat makaa, palkka juoksee.