


Yhteistyökumppanin mainos:


Mikä on maailman suurin sekä lyhin vitsi?
- EU
Mikä on Annika-vampyyrin pahin painajainen?
- Marinoidut valkosipulinkynnet.
Mikä on Suomi?
- Venäjältä vuonna 1917 irronnut pala tervettä järkeä.
Keskustalla on kuulemma kaksi hyvää.
- Ja ne molemmat on Kulmunilla!
Marinin jauhonkatkuisia ja hieman humalluttavia letkautuksia vaalitentissä:
- Urallani on ollut nousuja ja laskuja.
- Minulla on aivan puhtaat jauhot pussissa.
- En ota nokkiini, kovasti....
- Oikeilla jauhoilla tekee aina mieli leipoa piirakkaa ja toisinaan munkkeja.
- Rentoudun imuroimalla vapaa-aikana.
Mikä on Putinin ja muurahaisen ero?
- Toinen on paskiainen ja toinen kusiainen.
Sanna Marin on kova bilettämään, josta on noussut jo pari kohua.
Tyhmälle kansalle hän esittelee itseään:
- Ettekö te ymmärrä että minä olen ihminen, enkä mikään opetusneuvos nuorisolle.
Elinkeinoministeri meni sukelluskurssille.
Ministeri kuitenkin valitti sukellusopettajalle, että hänen sukellusmaski menee koko ajan huuruun.
Vaikka sukellusopettaja neuvoi parhaansa mukaan, lopputulos oli kuitenkin se, että ministeri lopetti kurssin alkumetreillä.
Syynä oli se, että opettajan ohjeista huolimatta ministeri totesi, ettei hänellä koskaan ole tapana sylkeä lasiin.
Dutertella osuu aina nappiin, mutta Trump ei osu edes ladon seinään!
Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.
Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.
Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.
Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.
Tähän Väyrynen vakavana:
- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“











