Turistina savannilla

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Mies kyttäsi ruohikossa sorsia haulikon kanssa.

Kävi niin, että paikalle osui sattumalta metsästyksenvalvoja, joka miehen nähdessään sanoi:
- Ettekö tiedä, että nyt on vesilinnuilla rauhoitusaika?

Samalla hetkellä mies tähtäsi haulikollaan lintuparvea ja ampua jysäytti! Parvesta putosi yksi lintu alas veteen.

Mies sanoin:
- Joo, kyllä tiedän minä... Taas rauhoittui yksi.

Jani kysyi äidiltään:
- Minkä ikäinen sä olet?

Äiti vastasi:
- 30 vuotta.

Jani:
- Eli jos minä olen nyt kahdeksantoista ja sä olet kolmekymmentä vuotta, niin sä sait minut… MITÄ VIT...?!

Maalla elettiin vielä aikaa, kun lehmien keinosiemennys teki vielä tuloaan.

Talossa oli isäntäväen lisäksi tomera vanha piika ja odotettiin seminologin nimistä henkilöä käymään ensimmäistä kertaa.

Navetassa odotti yksi kiimainen lehmä tiinehtymistään. Tilan muut eläimet olivat ulkona laitumillaan.

Piika oli tehnyt kaikki valmistelut seminologia varten. Hän oli putsannut pilttuun, elikon takapään sonnasta ja levitellyt lehmän alle pehkuja.

Sitten tuli auto pihaan ja kohtelias mies tuli salkkuineen navetalle.

Piika sanoi miehelle:
- Päivää, tuossapa on se lehmä. Mie löin tuohon seinään naulan, johon voitte sitten housut heittee. Minä en ilkee moista katella ja lähenkin ulos siksi aikaa.

Punatukkainen ja harmaatukkainen mies istuivat baaritiskillä.

Yhtäkkiä harmaatukkainen kysyi:
- Miltä tuntuu, kun tukka palaa?

Punatukkainen vastasi:
- Luulisi sinun tietävän, kun sinulla on pelkät tuhkat jäljellä.

Astronautti meni kuuhun ja löysi sieltä reisiluun.
Astronautti otti luun käteen ja sanoi:
- Mitä kuu-luu?

Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.

Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!

Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.

Mistä Alistair Maclean sai idean kirjaansa “Kotkat kuuntelevat“?

- Hän oli puhelimessa ja raollaan olevan oven takana oli keittiössä samaan aikaan anoppi ja naapurin täti.

- Tulit tänään töihin polkupyörällä?
- Niin?
- Mistä hankit pyöräsi?

- Sepä onkin oma juttunsa... Olin nimittäin maaseudulla kävelemässä, ja sitten sattui kohdalle nainen polkupyöränsä kanssa. Siinä sitten rupattelimme kaikenlaista. Yhtäkkiä nainen heittäytyy maaten heinäkasaan, ottaa pois pikkuhousunsa ja huutaa: “ota, mitä haluat!“

- Ja sinä otit mitä?
- No sen polkupyörän!

Tuli pieni hiljaisuus...

- Oikein valitsit, mitäpä sinä olisit naisten pikkuhousuilla tehnytkään. 

Nelivuotias lapsi lähestyy isäänsä ja ilmoittaa:
- Isä, olen päättänyt mennä naimisiin.

Isä:
- Hienoa, ja kenen kanssa?

Poika:
- Mummon kanssa. Hän sanoo rakastavansa minua ja minä rakastan häntä. Mummo tekee maailman parasta ruokaa ja kertoo kivoja juttuja.

Isä:
- Hyvä on, mutta meillä on pieni ongelma. Hän on minun äitini ja et voi mennä minun äitini kanssa naimisiin.

Poika:
- Miksi en? Olethan sinäkin naimisissa MINUN äitini kanssa!

Kun näkkileipä oli kävelemässä vaimonsa kanssa kadun yli, jäi hänen vaimonsa auton alle.

Mitä näkkileipä sanoi vaimolleen?
- Tulehan muruseni.