


Mainos:


Vanhempi aviopari istui tuvassa, vaimo lueskeli jotakin naistenlehteä kun isäntä katseli televisiota.
Vaimo sitten tuumasi, kuuntelehan tätä:
- Tämän lehden mukaan vain ihmisnaiset kykenevät orgasmiin.
Vaimo sitten laski hieman lehteä, vilkaisi isäntää pieni pilke silmäkulmassaan ja tuumasi:
- Pitäisiköhän tuota ihan testata...
Isäntä katsoi hetken hieman epäilevän näköisenä, nousi ylös sanaakaan sanomatta, meni eteiseen ja paiskasi hankkijan lippiksen päähänsä ja paineli pihalle mökistä.
Emäntä hieman ihmetteli että mistä tuo nyt noin loukkaantui, mutta ajatteli että kaippa se sieltä rauhoituttuaan takasin tulee.
Noin tunnin kuluttua isäntä saapui, paiskasi lippiksen eteiseen ja marssi hikisenä ja äkeissään tupaan:
- Lammas tai lehmä ei ainakaan saanu, siasta en ole ihan varma kun se vikisee muutenkin kokoajan.
Lappalainen oli iltaa viettämässä paikallisessa ravintolassa Utsjoella ja sai naisen mukaan kotiinsa jatkoille.
Lappalainen sanoi:
- Josset ny anna niin käy niinku Luostholla.
Hädissään nainen tietenki antoi ja aktin jälkeen kysyi:
- Mites Luostolla kävi?
Johon Lappalainen vastasi:
- En saanu.
Maijan äiskä torui hieman Maijaa, jottei tämä kiipeäisi tikkaita Villen edellä, koska Ville tiirailee vaan pikkareita.
Maija sanoi äidilleen:
- Ei se niitä näe, kun en niitä edes käytä.
Rantapoika kysyi uimarannalla kaveriltaan:
- Kuule, minkä takia naiset aina katselee sinua eikä minua ollenkaan?
Kaveri vastasi:
- No, se johtuu siitä että minä laitan aina ison perunan housuihini.
Parin päivän kuluttua rantapoika tuli taas kysymään neuvoa:
- Ei se toimi, naiset vain kiertävät minut entistä kauempaa.
Kaveri nauroi:
- Kuule... Laita se peruna ensi kerralla etupuolelle!
Irtoseksi on kuin lumisade.
- Koskaan ei tiedä kuinka monta senttiä tulee ja kauanko se kestää.
Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.
Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.
Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.
Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.
Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.
Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.
Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.
Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.
Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.
Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.
Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?
Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.
Nainen tuli kotiin uusi minkkiturkki päällä.
Mies sitten kysymään että mistäs rahaa uuteen turkkiin?
- Lotossa voitin, vastasi nainen.
Meni muutama viikko ja naisella oli uusi käsilaukku. Taas mies kysyi että mistäs rahaa uuteen laukkuun?
- Lottorahoja tuhlailin, vastasi nainen jälleen.
Jonkin ajan kuluttua mies huomasi että nainen etsii uudempaa autoa lehdestä, mutta ei maininnut asiasta mitään.
Illemmalla pariskunta meni saunaan. Lauteille kiipeämässä ollut nainen liukastui sekä poltti takamuksensa kiukaaseen.
Silloin mies otti ison ryypyn olutpullostaan ja tokaisi:
- Oho. Paloi koko perkeleen veikkaustoimisto.
Postimiehellä oli kirjattu kirje Virtasen rouvalle. Kun rouva avasi oven, postimies huomasi olohuoneeseen levitetyn ison lakanan, jossa oli reikiä rivissä.
Postimies kysyi rouvalta:
- Anteeksi, mutta miksi lakanassanne on noin paljon reikiä?
Rouva kertoi:
- Meillä oli eilen aikuisten juhlat. Leikimme “kuka on kuka“-leikkiä, jossa miehet menivät lakanan taakse ja työnsivät kalunsa reijistä. Sitten naiset yrittivät tunnistaa kuka on kuka.
Postimies ihmetteli:
- Ohhoh! Kuulostaa hauskalta leikiltä. Kunpa olisin ollut paikalla.
Rouva:
- Niinpä... Nimenne kyllä mainittiin monta kertaa.
Koulussa oli äidinkielentunti meneillään ja opettaja havainnollisti oppilalle synonyymejä, kuinka “panna, pistää ja asettaa“, tarkoittavat kaikki samaa asiaa.
Seuraavana päivänä Pikku-Kalle tuli opettajan luokse ja sanoi:
- Mun pappa, joka on teurastaja, on eri mieltä! Hänen mielestään, siinä on vissi ero, että paneeko vai pistääkö sian kuoliaaksi!
Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.
Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.
Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.
Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.
Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...
Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.
Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?
Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?
Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.








