Urpo Leppänen kosiomatkalla

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Mitä yhteistä on suomalaisilla poliitikoilla ja vauvanvaipoilla?
- Kummatkin pitää vaihtaa säännöllisin väliajoin ja samasta syystä.

Mitä eroa on suomalaisella äänestäjällä ja spitaalisella?

- Spitaalista voi vetää nenästä vain yhden kerran.

Nainen istui junassa ja pyysi vastapäätä istuvaa matkustajaa nostamaan hänen vasemman jalkansa istuimelle.

Naapuri ajatteli että nainen on jotenkin vammautunut ja auttoi naisen jalan hellästi penkille lepäämään. Avulias naapuri haki naiselle myös lehden, sekä vielä kahviakin, kun niitäkin pyydettiin.

Tuota passaamista jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes lopulta naapuri kysyi säälien, mikä naista oikein vaivaa.

Nainen vastasi:
- Minua? Ei mikään, minä olen vihervasemmistolainen.

Toimittaja:
- Herra pääministeri, mitä teillä on sanottavaa budjetista?

Pääministeri:
- Ei mitään.

Toimittaja:
- Tiedän, mutta tarkoitinkin, miten muotoilette lausuntonne?

Millaista on hallitustyö?
- Ministerit istuvat, järki seisoo, asiat makaa, palkka juoksee.

Poika kysyy isältä:
- Mitä on politiikka?

Isä vastaa:
- No jaa… Politiikassa on viisi ryhmää,
1. Kansa
2. Hallitus
3. Talousvalta
4. Työläisluokka
5. Maan tulevaisuus

Poika hämillään:
- Isä en ymmärrä... voitko selittää?

Isä:
- Ok. Otetaan vaikka meidän kotimme esimerkiksi.
Minä tienaan rahat huusholliimme joten minulla on taloudellinen valta.
Sinun äitisi määrää ja käyttää rahat joten hän on hallitus.
Yhdessä huolehdimme sinun tarpeistasi, sinä olet kansa.
Pikkuveljesi on maan tulevaisuus ja hänen hoitajansa on työläisluokka.
Ymmärsitkö nyt?

Poika mietteliäänä:
- Joten kuten...

Yöllä poika heräsi siihen kun pikkuveli itki…
hän nousi katsomaan ja huomasi että pikku veikalla oli kakat vaipassa.
Hän meni vanhempien makuuhuoneeseen, missä äiti nukku sikeästi eikä herännyt kuiskaukseen. Sitten hän meni lastenhoitajan huoneen ovelle ja näki avaimen reijästä, että isäkin oli siellä.
Kun he eivät vastanneet koputuksiin, poika meni takaisin nukkumaan...

Aamulla poika sanoi isälleen:
- Taidan ymmärtää politiikkaa…

Isä innoissaan:
- Mainiota! Selitähän omin sanoin.

Poika:
- Luulen että se menee näin.
Hallitus nukkuu ja kuorsaa kun taloudellinen valta panee työläisluokkaa perseeseen,
kansaa ei noteerata millään lailla ja maan tulevaisuus on kaulaa myöten paskassa.

Eräät naispoliitikot menivät lappiin keräilemään lakkoja. Aikansa vaellettuaan suolla, he eksyivät toisistaan.

Toinen naisista alkoi huudella kaveriaan nimeltä:
- Kulhia... Kulhia!

Kohta metsästä kuului lappalaismiehen vastaus:
- Tulhaan anthamaan... tulhaan anthamaan!

Sanna Marinin hallituskausi jää historiaan ajanjaksona, jolloin suomalaisia neuvottiin pimeissä ja kylmissä asunnoissaan paskantamaan ämpäriin.

Elettiin aikaa, kun vallassa oli Sorsan lV hallitus, ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen ja odotettiin Britannian pääministeri Thatcheria vierailulle Suomeen.

Englanninkielentaito ei ollut Paavon vahvimpia lajeja ja niinpä hän kirjoitti suoraan sanakirjasta paperilapulle sen, mitä piti tervehtiessä sanoa.

Hän harjoitteli lausetta muutaman kerran ja laittoi varmuuden vuoksi lapun hakaneulalla kravattinsa taakse, josta se olisi helppo ottaa, mikäli lause tärkeällä hetkellä unohtuisi.

Sitten Margaret Thatcherin kone laskeutui Helsinki-Vantaalle ja virkaveli Paavo oli vastassa. Silloin tervehtiessä Paavon pahin pelko kävi toteen ja lause unohtui, mitä pitikään sanoa...

Sitten Paavo vilkaisi kravattinsa taakse ja tietysti lappuakaan ei enää ollut. Joten Paavo sanoi sen mitä kravatin takana luki:

- Handmade in Scottland.

Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.

Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!

Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.

Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?

Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.

Kun Sanna Marinilta loppui yökerhossa vauhti, niin hän tarvitsi Uuttavirtaa.

Petteri Orpolta kysyttiin, miksi valtion menoja ei leikata, kun kerran valtion tulot pienenevät. Orpo vastasi:

- Kuulkaa nyt, tämä on politiikkaa eikä todellista elämää!