Uusi eläinlääkäri kylässä

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

- Teillä on erittäin korkea verenpaine, lääkäri kertoi potilaalle.
- Tiedän, se taitaa olla sukuvika.
- Isän vai äidin puolelta?
- Vaimon.
- Kuinka teidän korkea verenpaineenne voi johtua vaimonne suvusta?
- Teidän pitäisi tuntea joku siitä porukasta.

Mitä eroa on rektaali- ja kainalokuumemittareilla? 
- Maku.

Zombie meni akuuttin, ja valitti huonoa oloa...
Lääkäri kotiutti potilaan akuutista, mutta passitti hänet samalla mielenterveystutkimuksiin.

Syy selvisi lääkärin kirjoittamasta statuksesta potilaan diagnoosissa:
- Dysforminen kehonkuvanhäiriö.

- 44-vuotias aiemmin varsin terve keittiö Koskelan sairaalasta.

- Eilen ei muista syöneensä mitään sopivaa.

- Aamulla huulet lähteneet laskeutumaan.

- Tupakoinut noin 7 savuketta 15 vuoden aikana.

- Tulosyy: Virtsan haju hengityksessä, pää tuntuu tohelolta.

Potilas epätoivoisena kysyi lääkäriltä:
- Olisiko unissakävelyyni jotain lääkettä? 

Lääkäri:
- Ei! Jos lopettaisit senkin, et harrastaisi liikuntaa ollenkaan!

Potilas meni lääkärin vastaanotolle:
- Tohtori, tohtori, minusta tuntuu, ettei kukaan enää ota minua vakavasti.

Lääkäri:
- Älä nyt höpsi joutavia.

Hullujenhuoneella oli lääkärikierros. Potilas Niukkanen istui huoneensa lattialla kattilankansi käsissä ja pörisi.

Lääkäri kysyi:
- No mitäs se Niukkanen touhuaa?

Niukkanen vastasi:
- Ajan autolla lappiin.

Toisella puolen huonetta istui potilas Mäkinen vetäen käteensä.

Lääkäri kysyi:
- Mitäs se Mäkinen siellä touhuaa?

Mäkinen vastasi:
- Panen sillä aikaa Niukkasen muijaa ku se on lapin reissulla!

Nainen meni gynekologin tarkastukseen.

Lopuksi hän kysyi:
- Eikö teitä lääkäreitä ole pitkästyttävää katsoa aina samanlaiseen alapäähän?

Johon lääkäri:
- Ei nyt sentään, kunhan yläpäät ovat eri näköisiä...

Kirurgi potilaan vieressä:
- Rauhoitu Pekka, se on vaan pieni rutiinileikkaus.

Potilas totesi:
- Ei minun nimeni ole Pekka?!

Siihen kirurgi:
- Tiedän. Se on minun nimeni...

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.