Uusi lääkäri syrjäkylällä

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Kirurgi potilaan vieressä:
- Rauhoitu Pekka, se on vaan pieni rutiinileikkaus.

Potilas totesi:
- Ei minun nimeni ole Pekka?!

Siihen kirurgi:
- Tiedän. Se on minun nimeni...

- Tohtori, paljonko elinaikaa minulla on jäljellä?
- Kymmenen.
- Vuottako? Minähän ehdin tehdä siinä ajassa vaikka mitä!
- Yhdeksän... Kahdeksan...

- Päivässä noin 20 pulloa olutta. Oluen katsoo olevan ainoa itselleen sopiva ravinto. Alkoholin käytön kieltää kokonaan.

- Ohessa resepti, jonka pyydän ystävällisesti syömään.

- Alaraajoissa todetaan 1,5 metrin pituusero.

- Lisäksi vasen silmä sanoo, ettei kunnolla näe.

- Tilataan yhdellä jalalla seisovat lantiokuvat.

Nainen soittaa psykiatrille:
- Mieheni luulee olevansa ufo!

Psykiatri:
- No varataanpa aika. Huomenna kahdeltatoista?

Nainen:
- Sopii hyvin. Mihin hän voi laskeutua?

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

Taunon autosta puhkesi rengas mielisairaalan kohdalla. Jotenkin mies onnistui hukkaamaan rengaspultit ja haikaili miten tästä nyt selvitään.

Aidan toiselta puolelta hoidokki ehdotti:
- Ota kolmesta muusta renkaasta yksi pultti vararenkaan kiinnittämiseen, näin selviät ainakin varaosaliikkeelle asti!

Tauno ihmetteli:
- Ethän sinä mikään hullu ole...

Hoidokki siihen:
- Kyllä minä hullu olen, mutten tyhmä!

Mitä eroa on rektaali- ja kainalokuumemittareilla? 
- Maku.

Ambulanssi kaahasi sireeni ja vilkkuvalot päällä hakemaan potilaan kotoaan.

Matkalla potilas kysyi kivuissaan:
- Viettekö minut sairaalaan?

Ensihoitaja vastasi:
- Ei, vaan keskustelupalstan kommenttiosastolle, koska siellä ne todelliset asiantuntijat ovat.

Kaksi lääkäriä keskustelee.

- Minä menetin lempipotilaani.
- Sääli, Miksi hän kuoli?
- Ei hän kuollut... Hän parani.

Pariskunta vietti jo 25-vuotis hopeahäitään ja perhettä oli siunaantunut jo vaimon mielestä ihan tarpeeksi.

Miehelle oli kuitenkin lastentekotapa kovinkin mieleistä puuhaa ja hän mietti vaimonsa kanssa, miten likimain jokavuotinen lasten tuleminen saataisiin kuitenkin loppumaan.

Mies suostui siihen, että munaskoista katkaistaisiin johtimet, niin olisi varmaa, ettei lisää nälkäisiä suita tulisi enää ruokittavaksi.

Sitten lääkärin vastaanotolla mies tutisi pelosta, vaikka tohtori sanoi sen olevan varsin kivuton toimenpide.

Lääkäri kysyi mieheltä vielä kerran:
- Oletteko nyt varmasti miettinyt vaimonne kanssa tätä toimenpidettä, koska vaikka potenssi jää, niin siitoskyky menee kuitenkin lopullisesti.

Mies vastasi:
- Ei me osattu vaimon kanssa ratkaista asiaa, vaan annettiin lasten äänestää.

Lääkäri kysyi:
- Kuinka kävi?

Mies:
- 11 puolesta ja 6 vastaan.