


Mainos:


Mistä tunnistaa venäläisen käärmetutkijan?
- Hän on kyyryssä.
Kaveriporukka suunnitteli tulevaa kalareissua, jolloin Hannu kertoi heille, ettei voisikaan lähteä, koska vaimo ei tällä kertaa päästäisikään häntä.
Seuraavalla viikolla kun kaverit saapuivat järvelle, he yllättyivät nähdessään Hannun laturilla virveli kädessä juomassa kaljaa.
Kaverit kysyivät:
- Miten sait vaimosi puhuttua ympäri?
Hannu vastasi:
- Eilen illalla kun tulin kotiin istahdin sohvalle ja otin kaljan unohtaakseni murheeni siitä etten pääsisi kalaan. Silloin vaimoni tuli takaani ja
peitti molemmat silmäni sanoen, “Yllätys“.
Hannu ottaa kaljasta hörpyn ja jatkaa tarinaansa:
- Kun poistin hänen kätensä huomasin että hän seisoi takanani läpinäkyvässä yöpaidassa ja sanoi, “Kanna minut makuuhuoneeseen ja sido minut sänkyyn, niin voit tehdä mitä ikinä haluat“.
Kaverit odottivat nyt uteliaina loppuratkaisua ja Hannu sanoi:
- Joten tein niin ja nyt olen täällä!
Ontuva mies meni rautatieaseman lipputiskille ja sanoi:
- Kiikkaan edestakaisin.
Lipunmyyjä:
- Kyllä minä sen näen, mutta haluatteko matkustaa johonkin?
Miten saada tyhmä sanomaan “on“ -sana väärinpäin?
- No?
- Sinä juuri sanoit sen.
Miksi nykypäivänä on vähemmän ihastumisia?
- No, sähkönsäästö syistä (ettei ilmassa vaan ole liikaa sähköä)
Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.
Jos pyörän satula on vinossa tai säädetty muuten huonosti, voi todeta satulan olevan:
- Päin persettä.
Riitta Väisänen oli menossa kaupungille shoppailemaan ja hänen miehensä kysyi:
- Milloin tulet kotiin?
Riitta vastasi:
- Tulen heti kymppitonnin jälkeen...
Mitä kannibaalin pakastimesta löytyy?
- Ben & Jerry.
Nainen oli jo pidempään tarkkaillut kolmevuotiaita kaksostyttöjään huolestuneena.
Häntä vaivasi outo, voimistuva tunne, että lapset eivät olisi hänen omiaan.
Hän päätti tehdä salaa dna-testin kummastakin lapsesta.
Testi paljasti äidin pahimman pelon käyneen toteen! Hän kertoi sitten järkyttävän tiedon miehelleen.
Mies suhtautui tietoon leppoisasti:
- Tietenkään ne eivät ole meidän omia! Etkö sinä muista, kun siellä synnytyssairaalassa kotiin lähtiessä valitit, että vauvamme haisevat ja kysyit että voisinko ottaa ne ja käydä vaihtamassa puhtaisiin, kun itse et jaksanut...











