


Mainos:


Mitä sipuli sanoi toiselle uimarannalla?
- Sipulikoidaanko vedessä?
Mikä tulee ikkunan läpi sitä rikkomatta?
- Auringonsäde.
Mikä tämä nuorison käyttämä lyhenne “EMT“ on?
- En minä tiedä.
- Miksei kukaan muka tiedä, olen kysynyt jo vaikka keneltä.
Kuopiolainen mies on lähdössä Pöljälle ja kyselee bussikuskilta:
- Paljonko maksaa meno Pöljälle?
Bussikuski vastaa:
- Se on sama hinta kaikille, eli 5,50 euroa.
Kaksi kakkaa hyppii hyppytornista. Ripuli tulee paikalle.
Ripuli kysyy:
- Voisinko kokeilla kanssa?
Toinen isoista kakoista sanoo:
- Turha yrittää. Tämä puuha on vain koville jätkille.
Savannilla tuli turistia vastaan kaksi paikallista asukkia. Toinen kantoi puhelinkoppia ja toinen rautakankea.
Turisti kysyi toiselta, miksi tämä kantaa puhelinkoppia. Paikallinen vastasi, että jos villieläin tulee vastaan, hän menee puhelinkoppiin turvaan.
Turisti kysyi toiselta paikalliselta, miksi hän kantaa rautakankea. Paikallinen vastasi, että jos villieläin tulee vastaan, hän heittää rautakangen pois niin hän pääsee nopeammin pakoon.
Äiti istui poikansa kanssa keittiön pöydän ääressä ja opettaa pojalleen arjen perusasioita.
- Maitoa saadan lehmästä. Oletko huomannut, että maitopurkin kyljessä on lehmän kuva?
Poika pohti hetken kysymystä ja vastasi:
- No nyt minä tiedän myös, mistä olutta saadaan. Karhusta!
Milloin Pinokkio sai tietää olevansa puusta tehty?
- Kun hänen käsi syttyi palamaan.
Lapissa oli kova pakkastalvi, toimittaja aamukahvilla soitteli ja kyseli, miten kova pakkanen missäki on.
Soitti ensin Muonion Matille, ja kysy paljoko on pakkasta?
- Miinus 52 astetta, kuulu vastaus.
Sitten toimittaja soitti Enontekiölle Aslakille:
- Paljonko sitä teillä on pakkasta?
Aslak:
- Nah, ootappako mie katton... Miinus viistoista astetta.
Toimittaja ihmetteli että miten se on mahollista, kun kerta Muoniossaki on -52 astetta?
Aslak tuumasi:
- Nah, onkhan niillä Muoniolaisilla net mittarit sithen ulkhona?
Sattuipa kerran, että muuan mies ajeli täyssähköisellä Hyundai Kona -katumaasturillaan maantiellä menemään.
Kuinka ollakaan, Konaan tuli moottorivika ja matka katkesi. Onneksi Kona oli viisaasti hajonnut juurikin autokorjaamon viereen.
Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.
Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Konan kuntoon. Antoipa vielä kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puolituntia.
Puolen tunnin päästä mies saikin autonsa. Hän lähti ajamaan ja ihmetteli, kuinka tehokas moottorista olikaan tullut. Kiihtyvyys oli aivan toista luokkaa kuin ennen!
Kahdensadan metrin ajon jälkeen Kona kuitenkin pysähtyi kuin seinään. Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.
Lopulta mies käänsi Konansa ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle. Meni sitten valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.
Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Kona on varmasti kunnossa.
Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan katumaasturinsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma. Ei enää töksähdyksiäkään.
Uteliaana hän kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli oikein ollut vikana.
Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Hyundain täyssähkömoottoreita varastossa ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.
Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.











