Vankikarkuri murtautui pariskunnan taloon

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

Kaksi vankia joutui samaan selliin ja aloittivat keskustelun:

- Paljonko sait kakkua?
- Viisi vuotta.
- Minä sain kymmenen vuotta. Ota sinä tuo ovenpuoleinen punkka, kun pääset ensiksi pois!

Kaksi vankia keskusteli kopissansa:

- Mitä sinä olet oikein tehnyt?
- Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä?
- Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta.

Seurasi hetken hiljaisuus...

- Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras.
- Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen.

Vanki valitti toiselle:
- Se on sitä mun tuuriani, että mä tänne päädyin. Olin murtautumassa pankkiin, kun näin vanhan vartijan istumassa tuolilla. Löin häntä patukalla päähän.

Toinen vanki kysyi:
- Kuoliko hän?

Vanki:
- Ei. Hän heräsi.

Muurari laitettiin lukemaan tiilenpäitä.

- Miksi sinä jouduit tänne vankilaan?
- Jouduin monopoli-yhteiskunnan uhriksi.
- Miten niin, keititkö viinaa?
- Valtio ei sietänyt sitä, että minulla oli oma setelipaino.

- Sain kuusi kuukautta linnaa, kun ajoin liian hitaasti.
- Miksi ihmeessä.
- Auton omistaja sai minut kiinni.

Työnvälitystoimiston virkailija:
- Olitte palvellut samassa paikassa nuhteettomasti melkein kaksikymmentä vuotta ja sitten lähditte sieltä. Miksi?

Vanki:
- Pääsin ehdonalaiseen.

Kaksi vankia seisoi vankilan porttien ulkopuolella juuri vapauteen päässeinä.
He seisoivat ja katselivat ympärilleen, kunnes toinen lopulta kysyi:

- Otammeko me bussin?
- Sinä olet aivan tyhmä. Kuka meiltä nyt bussin ostaisi?

Vaimo miehelleen vankilan tapaamishuoneessa:
- Huomasitko sen viilan, jonka leivoin kakkuun?
- En. Joudun huomenna leikkaukseen.

Vartija:
- Taasko te olette täällä vankilassa? Oleskelunne täällä ei olekaan parantanut teitä.

Vanki:
- Kyllä se niinkin teki, mutta haluan tulla vieläkin paremmaksi.