Vankikarkuri murtautui pariskunnan taloon

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

Minkä laulun kuolemaantuomittu valitsi viimeiseksi lauluksi?
- Miljardi varista istui aidalla.

Rouva Virtanen oli loistavalla tuulella:
- Ajatelkaapas, poikani on tullut kotiin! Hänet oli tuomittu kymmeneksi vuodeksi Kakolaan, mutta hän on käyttäytynyt niin siivosti, että hän pääsi pois nyt, kahdeksan vuotta istuttuaan!

Naapurin rouva huudahti innostuneena:
- Kylläpä te mahdatte olla hänestä ylpeä!

Tuomari tutki syytetyn papereita.

- Onpas teillä melkoinen rikosrekisteri. Murto, varkaus, pahoinpitely, ryöstö, raiskaus, raiskaus, raiskaus, raiskaus...

- Joo, mulla kesti aikansa ennen kuin tajusin, mihin kannattaa erikoistua.

Vanki valitti toiselle:
- Se on sitä mun tuuriani, että mä tänne päädyin. Olin murtautumassa pankkiin, kun näin vanhan vartijan istumassa tuolilla. Löin häntä patukalla päähän.

Toinen vanki kysyi:
- Kuoliko hän?

Vanki:
- Ei. Hän heräsi.

Vaimo miehelleen vankilan tapaamishuoneessa:
- Huomasitko sen viilan, jonka leivoin kakkuun?
- En. Joudun huomenna leikkaukseen.

- Koska sun isäs pääsee linnasta?
- Ei se taida päästä. Ne taitaa valita sen uudelleen.

Vuosi 1996 oli Kakolassa tietyssä mielessä ennätyksellinen. Sieltä karkasi vuoden aikana 10237 vankia. Lehtimiehet alkoivat kysellä syitä outoon pakoaaltoon.

Kakolan johtaja selitti:
- Sesonkien ja vankeinhoidon johtokunnan syytä!

Lehtimiehet:
- Miten niin?

Vankilanjohtaja:
- No, kun oli karkausvuosi, useita avoimien ovien päiviä ja vankeinhoidon johtokunta keskitti syksyllä 1995 Kakolaan kaiken vankeinhoitolaitoksen piirissä tapahtuvan pakoputkien valmistuksen.

Vanginvartija huomautti toiselle vartijalle:

- Putte on karannut kopistaan.

- Vihdoinkin, se viilaaminen kävi minun hermoilleni.

Late tuli vankilassa uskoon.
- Ai kehen?

Rouva Murtonen kirjoitti miehelleen vankilaan:
- Rakas Vikke, lapset ovat nyt siinä iässä, että alkavat kysellä. He haluaisivat tietää mihin olet piilottanut saaliin.