Värilläkö on väliä?

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Laihialainen mies makasi tuskissaan vuoteessa ja teki selvästi kuolemaa.

Vaimo katseli häntä ivallisesti ja sanoi:
- Olisit ees tään kerran tuhulannut vitosen ja ostanu se nelivärise sienikirjan.

Laihian seurakunta myi pois vanhoja hautakiviä.
Virtasen isäntä osti yhden ja laittoi nimenmuutoshakemuksen maistraattiin.

Laihialaisisäntä soittaa pojalleen Ouluun pari päivää ennen joulua:
- En haluais millään pilata sinun jouluasi, mutta minun täytyy kertoa sinulle, että äitisi ja minä olemme päättäneet erota. 45 vuoden kärsimys saa riittää...

Poika huutaa luuriin:
- Mitä sinä puhut isä?

Isä:
- Ei me tulla toimeen enää keskenämme enkä minä jaksa puhua siitä sen enempää. Soita siskollesi Helsinkiin ja kerro uutinen, minä en jaksa.

Poika soittaa siskolleen, joka suorastaan räjähtää puhelimeen:
- Ei ikinä, ei ne saa erota. Minä otan tämän hoitaakseni.

Tytär soittaa välittömästi isälleen ja sanoo määrätietoisesti:
- Isä, ette te saa erota! Älkää tehkö mitään ennen kuin tulemme!

Isä sulkee puhelimen ja kääntyy vaimonsa puoleen:
- Se on järjestetty. Molemmat tulee tänne jouluksi ja maksavat matkan itse.

Laihialainen ilotalossa:
- Mitä maksaa yksi meno-paluu?

Laihialaispoika kosi tyttöystäväänsä, ja sai myönteisen vastauksen.

Kysyi vielä morsiamelta:
- Millaisia kukkia haluat morsiuskimppuun?

Tyttö vastasi:
- Oi, kuinka olet romanttinen ja mietit asiaa jo nyt!

Poika vastasi:
- Juu, ajattelin mennä ostamaan siemenet.

Mitä yhteistä on Roope ankalla ja Klonkulla?
- Molemmat ovat laihialaisia.

Mitä laihialainen namusetä sanoo?
– Haluaako lapsi ostaa karkkia?

Miksi Laihialla kerätään innokkaasti serpentiinit vapun jälkeen pois?
- Niitä käytetään loppuvuoden vessapaperina.

Laihialainen tulee grillikioskille ja kyselee grilliruokien hintoja.
Kyseltyään ensin ruokien hintoja hän kysyy vielä sinapin ja ketsupin hintoja, johon grillimyyjä vastaa, että mausteet ovat ilmaisia.
Laihialainen sitten vastaa tähän että hän ottaa kilon ketsuppia ja kilon sinappia mielellään kotipakettiin.

Eräs laihialainen konsultti oli toiminut innokkaasti henkilökunnan vähentämiseksi monessa yrityksessä.

Kuolema korjasi hänet ennen aikojaan ja hautajaisia sitten pidettiin. Kun arkkua lähdettiin kantamaan ulos siunauskappelista, arkusta kuului koputusta ja heikko ääni kysyi:

- Mitäs miehiä te olette?
- Ollaanpahan vaan ruumiinkantajia.
- Montako teitä on?
- Kuusi, kuten aina.
- Kaksi pois, kyllä se menee neljälläkin.