Varusmiehen ajama kuorma-auto suistunut ojaan

Poimintoja aiheesta Armeijavitsit

Varuskuntaan saapui asepalvelustaan suorittamaan nuorukainen, jolla oli erikoinen tapa.

Aina nähdessään pöydällä, maassa, roskakorissa tai muualla paperinpalan, hän nosti sen ylös, tutki sitä tarkkaan ja huusi sitten:

- Ei se ole tämä! viskaten paperin menemään.

Touhua jatkui pari viikkoa, eikä alokkaan käytökselle löytynyt mitään järjellistä selitystä. Vaikka toiminta oli harmitonta, oli se kuitenkin sen verran erikoista, että varmuuden vuoksi nuorukainen päätettiin vapauttaa palveluksesta.

Hänen käteensä ojennettiin vapauttamistodistus ja jäätiin odottamaan tuttua huutoa ja sitä, että alokas heittäisi paperin menemään.

Tällä kerralla hän kuitenkin paperin luettuaan huusikin hilpeästi:

- Tämä se on!

Ja sen jälkeen hän taitteli paperin siististi taskuunsa.

Kapteeni karjui:
- Kersantti! Ettekö ole lainkaan lukenut teille annettuja ohjeita?!

Kersantti:
- En lukenut, herra kapteeni.

Kapteeni:
- Miksi hemmetissä ette?!

Kersantti vastasi:
- Siinä päällä luki että ”Salainen”.

Sotaharjoituksissa joku heitti vääpeliä kävyllä ja tämä hirmustui ja huusi:
- Kaikkien lomat on peruttu, kunnes syyllinen saadaan selville!

Mutta kävyn heittäjää ei löytynyt, vaikka vääpeli kuinka uhkaili.

Niinpä hän muutti ovelana miehenä taktiikkaa ja sanoi:
- No, korpraali Konttinen. Teitä minä en rankaise, jos kerrotte syyllisen.

Konttinen vastasi:
- Minä se olin, herra vääpeli.

Villeltä oli seonnut tahti marssin aikana armeijassa.

Vierustovesi kuiskasi Villelle:
- Vaihda jalkaa.

Ville vastasi:
- Kenen kanssa?

- “Herra vääpeli, voinko vaihtaa kengät?“ kysyi alokas.
- “No mahtuuko niihin villasukka?“ kysyi vääpeli.
- “Mahtuu“, vastasi alokas.
- “Mahtuuko niihin toinen villasukka?“ kysyi vääpeli.
- “Mahtuu“, vastasi alokas.
- “No mitä helvetin vikaa niissä sitten on?“ kysyi kiivastunut vääpeli.
- “No, herra vääpeli, sinne pitäisi mahtua jalkakin“, vastasi alokas.

Alikersantti tuli tekemään tuvassa aamuherätyksen.

Hän huusi kurkku suorana:
- Kaikki laiskurit, heti ylös punkasta!

Tuvassa syntyi kova hässäkkä, jonka rauhoituttua alikersantti huomasi alokas Virtasen venyttelevän edelleen raukeana punkassaan.

Alikersantti syöksyi Virtasen luokse ja oli aloittamassa raivokkaan kurinpalautuksen, mutta siihen alokas Virtanen tokaisi:

- Herra alikersantti, eikö teitäkin ihmetytä, että tähän tupaan on sattunut noin monta laiskuria.

Mitä yhteistä on vauvoilla ja upseereilla?
- Kummatkin luulevat, että he saavat mitä tahtovat kun vain huutavat tarpeeksi kovaa.

Sopiiko asetakki?
- Kyllä, herra kersantti.

Sopivatko housut?
- Kyllä, herra kersantti.

Sopivatko lakki ja saappaatkin?
- Kyllä sopivat, herra kersantti.

Miten teidän on hyväksytty armeijaan?
- Miten niin, herra kersantti?

Teidän ruumiinrakenne täytyy olla epämuodostunut...

Nuorta varusmiestä panetti ja kesken lomamatkan hän poikkesi jonkun peräkylän ainoaan
kapakkaan.

Ainut nainen kapakassa oli vähintään 70 vuotta vanha huora ja hädässään varusmies talutti hänet autolleen hoitoa varten.

Riisuttuaan rintsikat mies alkaa imemään naisen tissejä ja yllättyy saadessaan nännistä suuhunsa
hieman lämmintä nestettä.

Varusmies ihmettelee:
- Etkö sä ole jo aika vanha erittämään maitoa?

Huora vastaa:
- Juu olen, mutta ihan sopivan ikäinen rintasyöpään.

Ruotsin armeijan oppitunnilla kuultua.

Vääpeli:
- Miten vihollista voi hämätä ?

Alokas:
- Herra vääpeli, esimerkiksi kun panokset loppuvat, niin jatketaan ampumista, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Vääpeli:
- Entä miten estäisitte vihollista käyttämästä maan rautateitä?

Alokas:
- Polttaisin kaikki matkaliput, herra vääpeli.