


Yhteistyökumppanin mainos:


Kaksi ruotsalaista pinkoi henkensä edestä rataa pitkin junaa karkuun. Juna saavutti saavuttamistaan.
- Juostaan metsään!, sanoi toinen.
- Hölmö! Emmehän pääse junaa pakoon edes tässä, niin miten sitten tuolla ryteikössä!
Miksi ruotsalainen kantaa autonovea autiomaassa?
- Jos tulee kuuma niin voi avata ikkunan.
Kuollut, mutta hyväntuoksuinen saari Ruotsissa on Dödö.
Kaksi ruotsalaista on metsästämässä. Yhtäkkiä toinen pitää kädellä rintaansa ja lyyhistyy sitten maahan liikkumattomaksi kasaksi.
Toinen hätääntyy ja soittaa hätänumeroon:
-Apua! Ystäväni on kuollut!
Hätäkeskus:
- Rauhoitu. Anna minä autan. Varmistatko ensin, että hän on varmasti kuollut?
Kuuluu askeleiden ääniä... hiljaisuus... ja sitten laukaus!
Ruotsalainen puhuu puhelimeen:
- Nyt on varmistettu. Entä seuraavaksi?
Mitä yhteistä on Kaarle kustaalla ja Tarzanilla?
- Molemmat on apinoiden kuninkaita.
Ruotsalainen oli museossa.
Opas selitti:
- Tämä miekka on yli 2000 vuotta vanha.
Ruotsalainen ihmetteli kovin ja kysyi lopulta:
- Miten se on mahdollista? Mehän elämme vasta vuotta 1993.
Tornion pappi lohdutti itkevää Haaparannan ilotyttöä:
- Älä tyttö itke, kyllä se pillu vielä Ruotsissakin muotiin tulee.
Pienlentokone syöksyi hautausmaalle Ruotsissa!
- 168 ruumista jo löydetty.
Ruotsalainen hirviporukka kokoontui jahdinaloituspaikalle. Useiden aiempien metsästysonnettomuuksien takia, jokaiselle ajomiehelle laitettiin valkoiset laatat selkään ja rintapuolelle, joihin kirjoitettiin isolla punaisella tussilla teksti:
- Jag är inte en älg.
Mikä tarkoittaa suomeksi “Minä en ole hirvi“.
Jahti alkoi ja noin puolen tunnin päästä kuului yksi laukaus. Sitten onnistuneen kaadon merkiksi, kolme merkkilaukausta.
Porukka kokoontui äkkiä etsimään saalista ja saivat ikäväkseen huomata, että yksi ajomies oli hengettömänä laukauksen osuttua suoraan rintaan.
Hirviporukan johtaja kysyi tiukasti, että kuka porukasta ampui?
Yksi passimiehistä sanoi:
- Minähän se ammuin... Kun tähtäsin, niin ilmeisesti joku risu peitti sen “inte“ sanan ja päätin ampua.
Kaksi ruotsalaista miestä kävelivät käsi kädessä kadulla, kun kirkon ovi avautui ja ulos tuli onnellinen aviopari.
Sven kysyi ystävältään:
- Mitäs tuosta tuumit?
Göran sanoi:
- Enpä tiedä... Minusta tuntuu, ettei tuollaiset seka-avioliitot ole oikein kestäviä.











