


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies meni hienoon putiikkiin ostamaan vaimolleen seksikästä alusasua.
Kauppa oli melko hintava, hinnat vaihtelivat kahdestasadasta aina viiteensataan asti.
Mitä läpinäkyvämpi alusasu oli, sitä kalliimpi oli hintakin. Mies valitsi
kaikkein läpinäkyvimmän, maksoi 500 euroa ja vei alusasun kotiin.
Hän esitteli asun vaimolleen ja pyysi menemään yläkertaan pukeutumaan siihen ja
esittelemään sitä sitten itselleen.
Yläkerrassa vaimo sai idean ja ajatteli: ”Tämä on niin läpinäkyvä, kuin ei olisi mitään päällä. En pue sitä, vaan esittelen itseni alasti, palautan hepeneen huomenna kauppaan takaisin, ja pidän rahat itse.”
Vaimo tuli alasti portaiden yläpäähän ja alkoi poseerata.
Mies sanoo: ”Hyvä luoja! Luulisi, että viidelläsadalla ne edes silittäisivät sen!”
Mies hinkui sängyssä vaimoltaan sexiä. Mutta vaimo valitti taas jatkuvaan väsymystään ja käänsi miehelleen selkänsä.
Kerran mies sai valittamisesta tarpeekseen ja ilmoitti vaimolleen:
- Nostappa se Barbara sieltä laatikosta sängyn alta ja mene sinä sitten sinne laatikkoon lepäämään.
Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.
Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.
Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.
- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.
Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.
Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.
Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.
Vaimo nalkuttaa miehelleen:
- Sinä olet sitten niin laiska, niin laiska! Ethän sinä tee enää mitään muuta kuin nukut ja nait!
Mies nostaa katseensa ja toteaa:
- Sinäkö olet sitten niin helvetin tehokas kun teet niitäkin yhtäaikaa?
Mitä yhteistä on Aliaksella ja parisuhteella?
– Molemmissa toinen huutaa pää punaisena ja toinen koittaa ymmärtää, että mistä v*tusta on kyse.
Emäntä huusi isännälle:
- Minä kyllä lähen tästä talosta!
Isäntä lukee lehteään ja tuumaa rauhallisesti:
- Noo, se on sinun asia.
Emantä poistuu kiukkuisena kammarin puolelle, mutta tulee kotvan kuluttua takaisin ja sanoo jo hieman rauhoittuneena:
- Eiköhän panna tuo piika pois meiltä?
Johon isäntä edelleen rauhallisesti:
- Eipähän tuo tunnu panemalla lähtevä.
Mistä kuukautiset sai nimensä?
- Hullun lehmän tauti oli jo varattu.
Parisuhde on kuin pelaisi Aliasta:
- Yksi huutaa naama punaisena ja toinen yrittää arvata, että mistä vi*usta on kyse!
Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!
Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.
Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!











