Äiti luki eläinkirjaa pienelle tyttärelleen

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Miksi suomalainen ei enää pelkää pimeää talvea?

- Koska valojen sytyttäminen pelottaa enemmän kuin pimeässä oleminen.

Miehellä oli vessahätä eikä hän tiennyt, että junassa oli vessa, joten hän päätti kakata ikkunasta ulos.

Hetken kuluttua konduktööri huusi ulkoa:
- Hei sinä pulleaposkinen mies, jolla on sikari suussa, laita pääsi junan sisäpuolelle!

Nelivuotias lapsi lähestyy isäänsä ja ilmoittaa:
- Isä, olen päättänyt mennä naimisiin.

Isä:
- Hienoa, ja kenen kanssa?

Poika:
- Mummon kanssa. Hän sanoo rakastavansa minua ja minä rakastan häntä. Mummo tekee maailman parasta ruokaa ja kertoo kivoja juttuja.

Isä:
- Hyvä on, mutta meillä on pieni ongelma. Hän on minun äitini ja et voi mennä minun äitini kanssa naimisiin.

Poika:
- Miksi en? Olethan sinäkin naimisissa MINUN äitini kanssa!

Kuvittele, että olet loputtomalla narulla, josta et pääse pois hyppäämällä, tippumalla tai kävelemällä.

Miten pääset pois tuolta loputtomalta narulta?
- Lopetat kuvittelun!

Vanha ukko istui puiston penkillä ja napsutteli koko ajan sormiaan.

Ohi sattui kulkemaan utelias mies, joka pysähtyi ja kysyi:
- Mitä te oikein teette?

Vanha ukko vastasi:
- Ettekö näe nuori mies, että tämä pitää oravat loitolla.

Mies sanoi ukolle:
- Herrajestas, eihän tässä puistossa ole yhtään oravaa.

Ukko vastasi:
- Siinäs näette, että napsuttelu toimii.

- Mikä pyörässäsi on vikana?
- Kuinka niin?
- Mietin vaan, kun kumit laahaa maata ja penkki on päin persettä.

Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.

Tiesittekö, että kun taivaalla ukkostaa, niin Tony Halme se vaan tekee siellä tv-lupatarkastuksia.

Minkä niminen on Nalle Puhin veli?
- Puhveli

Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.

Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!

Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.