


Yhteistyökumppanin mainos:


Nalle Puh ja Nasu olivat Ihaa -aasin luona ryypiskelemässä.
Muutaman tunnin päästä juomat alkoivat olla lopussa, joten Puh soitti Risto Reippaalle ja pyysi häntä tuomaan lisää juotavaa.
Risto Reipas:
- Kyllä minä voin tuoda. Mutta missä te oikein olette?
Nalle Puh sammalsi:
- Ihaan pihaalla...
Hyvää juhannusta kaikille! toivotti pikkutuiterissa ollut kaveri kuuluvasti tultuaan sisään pubiin.
Baarimikko ihmetteli ääneen:
- Juhannusta? Nythän on uudenvuoden aatto.
Kaveri mietti huolestuneena:
- Voi hemmetti. Nyt kyllä vaimo on tosi, tosi vihainen. En minä koskaan ennen, en ikinä, ole ollut näin paljon myöhässä kotoa.
Ahti Karjalainen istui pariisilaisessa katukahvilassa ja siemaili konjakkia.
Ranskalainen raittiusintoilija saapui paikalle ja huomautti:
- Tiedättekö, että alkoholi tappaa miljoona ranskalaista vuosittain?
Ahti Karjalainen jatkoi juomistaan ja totesi:
- Mitä se minun juomiseeni kuuluu, minä olen suomalainen.
Vaimo ihmetteli miehelleen ties monennenko kerran:
- Miksi sinä oikeastaan juot noin älyttömän paljon?
Mies vastasi ajatellen selvästikin jotakin syvällistä:
- Juodessani minä ajattelen... ja ajatelessani minä juon.
Miten hävitetään paukut koko maailmasta?
- Juomalla ne.
Kaksi Iisalmen miestä löysi aseman vessasta Akvaviittipullon.
Toinen maistoi ensin ja totesi:
- Kah, maistahan sinnäi.
Kaveri maistoi ja totesi:
- Kah kusta!
Toinen totesi:
- Kah, sitähän minnäi.
Hoiperteleva juoppo nykäisi vastaantulevaa rouvaa hihasta ja kysyi:
- Mitä kello on?
Rouva huitaisi miestä käsilaukulla keskelle naamataulua ja huusi:
- Löi juuri yksi!
Tällin saanut mies totesi:
- Olipa hyvä ettei ollut kaksitoista.
Miksi teinit kadehtivat mustekaloja?
- Niillä on aina kahdeksan lonkeroa mukana.
Matti kysyi Villeltä:
- Mitä eroa on minulla ja viikingillä?
Ville vastasi:
- Ei aavistustakaan...
Matti:
- Kun viikingit palasivat taistelun jälkeen kotiin, alkoivat juhlat ja juomingit. Mutta kun minä tulen kotiin juominkien jälkeen, alkaa varsinainen taistelu.
Kun Rysänperän vanha isäntä Roope täytti kunnioitettavat pyöreät sata vuotta, koko kylä oli kutsuttu synttärikekkereille.
Hyvissä ajoin ennen juhlapäivää Roope itse pistäytyi kylän viinakaupassa ja osti kolme kokonaista pulloa jaloviinaa juhlan kunniaksi.
Kun siinä nuori myyjä alkoi sitten kohteliaasti ihmetellä, riittäisivätkö kolme pulloa ihan koko kylän juhliin, Roope madalsi ääntään ja kuiskasi tuskin kuuluvasti:
- Yksi pullo näistä onkin nimismiehelle, toinen pullo kirkkoherralle ja kolmas pullo teidän liikkeenne johtajalle... Niille kun ei oikein uskalla mennä pontikkaa tarjoamaan.











