Alkossa valot päällä yölläkin

Poimintoja aiheesta Alkoholivitsit

Isännällä oli tapana ostaa perjantaipullo.
Pikku-Martta uteli isältä, mitä pullossa mahtaa olla, kun isä muuttuu toisenlaiseksi sitä juotuaan.

Isä kertoi:
- Kuule Martta, juon sitä ihan siksi etten kuule kellon tikitystä ja maanantaina töihin menon kurjuutta.

Poika kysyi isältään mietteliäänä:
- Isä, mitä tarkoittaa alkoholisti?

Isä vastasi asiallisena:
- Katsohan tuonne joen toiselle puolelle. Siellä on neljä koivua. Alkoholisti olisi sellainen, jonka mielestä siellä on kahdeksan koivua.

Poika:
- Isä, minä näen vain kaksi koivua.

Mies meni baariin ja tilasi kossun.

Baarimikko kysyi:
- Tuleeko kolalla?

Mies:
- Tuo vaikka lumilapiolla, kunhan tuot äkkiä!

Mies huusi tilauksen rojahdettuaan väsyneenä pubin baaritiskin ääreen:
- Iso tooppi!

Baarimikko kyllä tajusi hyvin, mistä oli kyse, mutta ei millään malttanut olla sanomatta:
- Mikä ihmeen “tooppi”?

Mies:
- Anteeksi, tarkoitin tuoppi, mutta katsokaas kun minä olen ammatiltani ydinfyysikko.

Jos joulupukki konttaa sisään, onko hän humalassa?
- Ei välttämättä. Pukin toimenkuvaan kuuluu, että hän käy vähän väliä kontillaan.

Mies meni baariin ja tilasi kossun.

Tarjoilija:
- Tuleeko kolalla?

Mies:
- No tuo vaikka lapiolla, kunhan tuot.

Miksi suutarit ovat vaarassa alkoholisoitua?

- Työ alkaa siitä että pitää olla kunnon pohjat.

Ahti Karjalainen istui pariisilaisessa katukahvilassa ja siemaili konjakkia.

Ranskalainen raittiusintoilija saapui paikalle ja huomautti:
- Tiedättekö, että alkoholi tappaa miljoona ranskalaista vuosittain?

Ahti Karjalainen jatkoi juomistaan ja totesi:
- Mitä se minun juomiseeni kuuluu, minä olen suomalainen.

Rouva nyyhkytti ompeluseurassa:
- Viina on tuhonnut kotini.

Muut naiset huolissaan:
- Ryyppääkö miehesi niin paljon?

Rouva:
- Ei, mutta pontikkapannu räjähti.

Kun Rysänperän vanha isäntä Roope täytti kunnioitettavat pyöreät sata vuotta, koko kylä oli kutsuttu synttärikekkereille.

Hyvissä ajoin ennen juhlapäivää Roope itse pistäytyi kylän viinakaupassa ja osti kolme kokonaista pulloa jaloviinaa juhlan kunniaksi.

Kun siinä nuori myyjä alkoi sitten kohteliaasti ihmetellä, riittäisivätkö kolme pulloa ihan koko kylän juhliin, Roope madalsi ääntään ja kuiskasi tuskin kuuluvasti:

- Yksi pullo näistä onkin nimismiehelle, toinen pullo kirkkoherralle ja kolmas pullo teidän liikkeenne johtajalle... Niille kun ei oikein uskalla mennä pontikkaa tarjoamaan.