Anopin ihannepaino

Poimintoja aiheesta Anoppivitsit

Miksi Aatami eli Paratiisissa?
- Hänellä ei ollut anoppia.

Kun anoppi tuli kylään, niin hiiretkin heittäytyivät loukkuihinsa

Miksi anopille ei kerrota vitsejä. Koska nauru pidentää ikää

Rakas anoppini oli viime viikolla sairaana ja mieheni pyysi minua ostamaan torilta hänelle viinirypäleitä. Koska mieheni on minulle hyvin rakas, päätin tehdä palveluksen ja käydä ostamassa anopille viinirypäleitä palatessani töistä kotiin.

Anoppini on hyvin tarkka lisäaineista ja niinpä varmistin vielä paikalliselta K-kauppiaalta:
– Onko näitä ruiskutettu millään myrkyllisillä lisäaineilla, vien nämä nimittäin anopilleni?

K-kauppias vastasi:
– Ei toki, kyllä te joudutte lisäämään mahdolliset myrkyt itse.

Mikä on rangaistus kaksinnaimisesta?
- Kaksi anoppia.

Oli pimeä syksyinen ilta ja satoi rankasti.
Reiskan ovikello soi ja hän meni avaamaan ovea.
Oven takana oli Reiskan anoppi.

Reiska totesi:
- Mitä sinä anoppi siellä seisot? Mene kotiisi ettet vilustu!

Jussi oli matkoilla, kun hän sai hotelliinsa sähkeen, jossa sanottiin:
- Anoppisi kuollut piste Mitä teemme piste Hautaammeko, balsamoimmeko vai viemmekö krematorioon piste

Jussi sähkötti vastauksensa:
- Älkää ottako turhia riskejä piste Tehkää kaikki kolme piste!

Mitä eroa on sipulilla ja anopilla?
- Anopin pilkkominen ei itketä.

Lautapelin pelaaja katseli pöydällä olevia noppia.

Pelaaja:
- Minä haluan käyttää A-noppia. Kuka nyt B-noppia käyttäisi?

Anoppi suuttui ja huusi:
- Minuahan et käytä!

Mehiläistenhoitajan paras kesä:
huono sato, mutta pistivät anoppia ainakin neljä kertaa.

Yliajon uhri oli juuri pääsemässä jaloilleen, kun poliisimies juoksi auttamaan.
– Anoppini yritti ajaa ylitseni! tärisevä mies selitti poliisille.
– Auto töytäisi teitä takaapäin, poliisi sanoi.
– Kuinka te voitte tietää, että se oli anoppinne?
– Tunnistin naurun!

Metsästäjä lähti Safarille vaimonsa ja anoppinsa kanssa. Eräänä iltana syvällä viidakossa rouva heräsi huomaten anopin kadonneen. Rynnäten miehensä luo hän vaati, että he molemmat yrittävät löytää hänen äitinsä. Metsästäjä otti kiväärinsä, otti siivun konjakista ja lähti etsimään häntä. Lähellä leiriä olevalla metsänaukealla, he havaitsivat karmean näyn: anoppi nojasi taaksepäin tiheään läpitunkemattomaan pensaikkoon ja suuri urosleijona seisoi häntä kasvotusten. Vaimo itki:
– Mitä me nyt teemme?
– Emme mitään, sanoi metsästäjä.
– Leijona on aiheuttanut itse sotkunsa, niin hoitakoon itsensä pois siitä.