Anopin ihannepaino

Poimintoja aiheesta Anoppivitsit

Mikä on menestyneen miehen takana?
- Hämmästynyt anoppi.

-Kauanko anoppi kerää vielä mansikoita? kysyi Esa.
-Pari tuntia, vastasi Jaana.
-Hyvä! Sitten ei tarvitse laittaa linnunpelätintä..

Mehiläistenhoitajan paras kesä:
huono sato, mutta pistivät anoppia ainakin neljä kertaa.

Minne piru ei itse kerkiä, sinne se lähettää anopin.

Vankilanjohtaja aiotaan tuomita vankeusrangaistukseen.
– Hänen väitetään yrittäneen näyttää anopilleen, miten sähkötuoli toimii.

Miehellä oli tyttöystävä, jonka vanhempien luokse piti mennä syömään.

Miehen autossa oli sellainen vika, että sateella piti virranjakajan kanteen sivellä vaseliinia, jotta auto toimisi.

Pöytä oli katettu appivanhempien luona valmiiksi ja koska vävypoikaa ei kuulunut, rupesivat he kolmestaan syömään ja sopivat keskenään leikkimielellä, että se joka syönnin jälkeen sanoo ensimmäisen sanan, niin tiskaa sitten kaikki astiat.

Juuri silloin auto jyrähtää pihaan, mies ryntää sisään ja pyytää anteeksi myöhästymistään. Hän rupeaa syömään ja yrittää avata keskustelua, mutta kukaan ei sano mitään.

Mies suuttuu sitten ja koppaa tyttöystävänsä sohvalle ja tekee temput kaikkien nähden. Kun kukaan ei sano mitään, niin mies tekee anopilleen saman.

Mies sanoo kovaan ääneen:
- On niin outoa porukkaa, että lähden helvetti sinne, mistä tulinkin.

Ja sitten mies ryntää autolleen.

Vettä sataa kaatamalla ja auto sanoo “wouv wouv wouv“.

Mies syöksyy takaisin tupaan ja huutaa:
- Löytyykö saatana tästä talosta edes vaseliinia?

Talon isäntä säpsähtää ja sanoo:
- Voin minä tämän kerran tiskata...

– Anoppi putosi kaivoon!
– Ei se mitään, kaivo ei ole enään käytössä.

Anoppi väitti paniikissa, että häntä on viime aikoina seurattu.

Sanoimme että hän on vaan hieman vainoharhainen ja esitimme väitteemme tueksi kattavat videotodisteet viimeiseltä kahdelta viikolta.

Videoissa oli kuvattu anoppia kaikkialla missä hän oli liikkunut tai viettänyt aikaansa, ja niistä huomasi ettei häntä kukaan ollut seurannut. 

Metsästäjä lähti Safarille vaimonsa ja anoppinsa kanssa. Eräänä iltana syvällä viidakossa rouva heräsi huomaten anopin kadonneen. Rynnäten miehensä luo hän vaati, että he molemmat yrittävät löytää hänen äitinsä. Metsästäjä otti kiväärinsä, otti siivun konjakista ja lähti etsimään häntä. Lähellä leiriä olevalla metsänaukealla, he havaitsivat karmean näyn: anoppi nojasi taaksepäin tiheään läpitunkemattomaan pensaikkoon ja suuri urosleijona seisoi häntä kasvotusten. Vaimo itki:
– Mitä me nyt teemme?
– Emme mitään, sanoi metsästäjä.
– Leijona on aiheuttanut itse sotkunsa, niin hoitakoon itsensä pois siitä.

Mitä sanoi savolaismies kun anoppi tippui jäihin
– Ei paljon naarata