Mainos:
Aatami ja Eeva olivat paratiisissa. Kymmeneen päivään Aatami ei ollut koskenutkaan Eevaa.
Kyllästyneenä Eeva lähtee kävelylle ja tapaa dinosauruksen, jota rukoilee rakastelemaan kanssaan.
Dinosaurus vastaa:
- Lähdehän suksimaan siitä, ei hullukaan moiseen ryhtyisi.
Suuttuneena tylystä vastauksesta Eeva loikkaa dinosauruksen palleihin kiinni, repii ja puree ne riekaleiksi.
Hetken kuluttua Eeva kohtaa paviaanin, jolle esittää saman toivomuksen.
Paviaani vastaa:
- Älä unta näe. Minulla on jo ennestään yksi nainen harmina ja kahta en todellakaan halua.
Raivostuneena Eeva repii paviaanin kaikki persekarvat irti.
Eeva käy kuumana kuin hellan koukku ja istahtaa jokeen. Kala ui siihen ja ryhtyy leikkimään Eevan jalkojen välissä.
Kiihottuneena Eeva tarttuu kalaan ja ryhtyy käyttämään sitä hieromasauvana...
Tarinan opetus:
- Nyt tiedämme miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon ja paviaaneilla on punainen perse. Mutta emme ehkä koskaan saa tietää minkä hajuinen kala oli alunperin?!
Nainen halusi tatuoijan tatuoivan vasempaan sisäreiteensä joulukuusen ja oikeaan pääsiäispupun.
Tatuoija ei vähästä hätkähtänyt, mallit katsottiin ja kohta jo neulakone surisi kotoisasti.
Työskentelyn lomassa tatuoija alkoi kysellä naiselta hänen erikoisesta aihevalinnasta tatuointien suhteen.
Nainen vastasi:
- Alkoi tympiä se, kun mies aina valittaa, ettei ole mitään hyvää syötävää pyhien välissä.
Arska ja Reiska olivat raksalla töissä. Arska meni hissillä 11. kerrokseen jatkamaan eilistä hommaa, mutta huomasi unohtaneensa käsisahan alas.
Reiska, joka ei ollut ehtinyt vielä nousta hissiin oli alhaalla vielä odottamassa.
Arska yritti elekielellä näyttää Reiskalle, että toisi sahan ylös. Hän näytti kädellä eleen, jossa sahasi poikittain edestakaisin.
Sen nähtyään Reiska vetäisi housut alas ja alkoin vetämään käteen.
Kun Reiska tuli ylös, kysyi Arska että miksi Reiska nyt noin teki, kun hän yritti vain näyttää että tuo saha.
Joo ymmärsin kyllä ja näytin että kohta tulee, vastasi Reiska.
Poika toivoi joulupukilta pikkusiskoa lahjaksi.
Yllättäen joulupukki vastasi:
- Ok, mutta tuo äitisi ensin tänne.
Irtoseksi on kuin lumisade.
- Koskaan ei tiedä kuinka monta senttiä tulee ja kauanko se kestää.
Pikkupoika meni äitinsä kanssa saunaan.
Äkkiä hän osoitti sormella äitinsä häpykarvoitusta kysyen:
- Äiti, mikä toi on?
Äiti keksi mielestään nokkelan vastauksen ja vastasi:
- No mutta sehän on minun pesusieni.
Poika mietti hetken ja sanoi:
- No niin sen täytyy olla, kun kerran näin, miten naapurin Irma pesi omallaan meidän isin naamaa.
Mitä sanoi alfamies jouluaamuna?
- Ota siemen multa.
Turistibussin kuljettaja kyyditsi bussilastillista vanhoja mummoja.
Kesken ajon yksi mummoista koputti kuljettajaa olkapäähän ja tarjosi kuljettajalle kourallisen rusinoita, jotka kuljettaja hymyillen otti vastaan ja söi.
Vartin kuluttua sama mummo jälleen koputti kuskia olkapäähän ja jälleen tarjosi rusinoita kuljettajalle. Näin tapahtui useita kertoja matkan aikana.
Viimein kuljettaja kysyi mummolta, miksi mummo itse ei syö rusinoita tai tarjoa niitä muille.
Mummo vastasi, ettei hän tai muutkaan voi syödä rusinoita huonojen hampaiden takia.
Kuljettaja kysyi ihmetellen miksi he sitten ostavat rusinoita jos eivät niitä voi syödä.
Mummo vastasi siihen:
- Kun me niin tykätään siitä suklaasta jolla ne rusinat on kuorrutettu.
Pikku-Liisa laski vauhdilla portaiden kaidetta pitkin, mutta kaiteen alapäässä oli nuppi.
Sen seurauksena Pikku-Liisa jouduttiin viemään lääkärille ommeltavaksi.
Lääkäri katseli huolissaan Pikku-Liisan alapäätä, johon Pikku-Liisa sanoi:
- Tee siitä samanlainen kuin äidillä.
Lääkäri vastasi:
- Sitten sinun pitää laskea vielä kymmenen kertaa uudestaan...
Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.
Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.
Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.
Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.
Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.
Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.
Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.
Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.
Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.
Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.
Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?
Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.