


Yhteistyökumppanin mainos:


Minulla oli tapana yskiä julkisesti piilottaaksesi pieruni, mutta nyt pieren julkisesti piilottaakseni yskäni.
Pieru kysyi tomaatilta erityiskykyä.
Tomaatti siihen:
- Minä punastun helposti. Mikä sinun erityiskykysi on?
Pieru:
- Olen läsnä, vaikka minua ei nähtäisi.
Mikä Kari pörisee ja lemuaa?
- Pierumaakari
Mitä yhteistä on ripulilla ja sähköautolla?
- Molemmilla saa jännittää, että pääseekö kotiin asti.
Intiaanipäälliköllä oli ilmavaivoja hän pyysi miestä hakemaan lääkettä.
Mies meni apteekkiin sanoi myyjälle:
- Suuri päällikkö ei pierua.
Seuraavana päivänä mies tuli taas ja sanoi:
- Suuri päällikkö ei pierua.
Seuraavana päivänä lääkäri kysyi oliko lääke tehonnut, johon mies sanoi:
- Suuri pieru ei päällikköä!
Kaikki piereskelyn ystävät ovat naureskelevat uudesta trendistä, joka lisääntyy.
Nimittäin pieruja on alettu syyttää vaikka mistä, ja väitetään hauskojen pierujen jopa tuhoavan koko Maan!
Eläimille on suunniteltu pierunestolääkitystä. Ihmisille on myös suunnitteilla piereskelyvero.
Monet eläinten ja pierujen kannattajat ovatkin päättäneet piereskellä ihan kuin ennenkin ja suunnittelevat suurta yhteispierua niiden ihmisten nenän edessä, jotka millään tavoin loukkaavat oikeutta piereskellä.
TV-uutistenlukija, lehtireportteri ja radiotoimittaja päättivät ottaa pierukisan.
He kutsuivat tuomariksi Pierulistiliiton puolueettomat pierujen erityisasiantuntijat.
Päätettiin järjestää saunailta ja jokainen saa pieraista kisapierunsa milloin haluaa.
Kaikki kolme osallistujaa päästelivät pieruja koko illan, mutta kaikki olivat hajuttomia ja äänettömiä tuhnuja.
Pierulistiliiton tuomarit päättivät mitätöidä kilpailun, koska eivät kuulleet eikä haistaneet mitään.
Seuraavanapäivänä kansalaisilta alkoi tulla tuhansia ilmoituksia liiton toimistoon.
Ilmoitusten mukaan TV-uutisissa, lehdessä ja radiossa uutisoidaan pelkkää paskaa.
Tuomarit kokoontuivat ja peruivat kilpailun mitätöimisen ja julistivat tasapelin.
Mikä karkoittaa kärpäset ja lämmittää peiton alla?
- Pieru!
Simo tuli sodasta kotiin ja esitteli veljelleen käsikranaattia. Veli siihen tokaisi:
– No heitä se tuonne huussiin, niin nähdään, kun se poksahtaa.
– No minä heitän sen, Simo sanoi.
Simo heitti kranaatin ja hetken päästä jysähti. Laudat tippuivat nättiin riviin ja yhtäkkiä joku nousi lautojen seasta. No pappahan se oli, joka lähti tallustamaan tupaan päin ja mutisi:
– Onneks en pierassu pirtissä.
Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.
Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.
Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa.
Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.
Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.
Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:
- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.
Siihen kauppias vastasi:
- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.











