


Mainos:


Mitä pieru sanoi imurille?
- Et koskaan saa minua kiinni!
Ulla meni ensin naisten vessaan, mutta jono oli aivan hirveän pitkä.
Hetken kuluttua Ulla ei pystynyt enää odottamaan, vaan päätti mennä miesten wc:hen.
Hänellä oli nyt niin kova pissahätä, ettei hän voinut enää pidättää. Hän veti mekkonsa korviin, kyykistyi pisuaarin ylle ja alkoi virtsata.
Miehet käymälässä eivät olleet uskoa silmiään. Kukaan heistä ei ollut nähnyt mitään vastaavaa eläissään.
Kun Ulla oli pissannut, miehet seisoivat edelleen ja tuijottivat häntä. Silloin Ulla päästi valtavan pierun! Isoimman, minkä kukaan miehistä oli koskaan kuullut.
Kun Ulla huomasi miesten nyt vieläkin hämmästyneemmät ilmeet, hän hymyili ja sanoi:
- Mitä? Tekin ravistatte munanne, kun olette valmiita. Joten puhallanhan toki minäkin itseni kuivaksi!
Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?
- Minä.
- Kuka minä?
- Ilmalaiva!
Laki ei kiellä pieremästä saunassa. Siihen on kaksi mielipidettä, eli tottakai ja ei missään nimessä. Fysiikanlakien mukaisesti pieru ei haise saunassa, koska sen aromiaineet tuhoutuvat välittömästi saunan lämpötilassa.
Siksi onkin ehdotettu yleisiin saunoihin erityistä pieruaikaa tai sitten saunaan voi ottaa omat korvasuojaimet mukaan. On myös ehdotettu saunoihin asennettavan kaijuttimet, joista tulee tasaisin väliajoin nauhoitettuja pieruääniä, näin kukaan ei tiedä, jos joku pieraisee oikeasti. Eikä siitä siis häiriinny.
Köyhän huvi on pieru ja nauru sen päälle
Mikä lentää ja laulaa, eikä ole päätä eikä kaulaa?
– Pieru.
Perhe oli palaamassa Lieksan vaskiviikoilta ja oli kahvilla jossain baarissa.
Isoisä oli juuri syönyt suuren hampurilaisen runsaalla sipulilla, kun häneltä pääsi oikein tuhmansävyinen paukahdus.
- Mikä tuo oli? kysyi nuori tyttö kirkkaalla äänellä.
Hänen veljensä katseli ympärilleen ja sanoi:
- Kuulosti bassotorvelta, mutta haisee aivan isoisältä.
Pikku-Kallelta pääsi kesken ruokailun pieru.
- Mitä, et kai sinä paukuttele ruokapöydässä, äiti kauhistui.
- Täytyy myöntää, että niin meinasi käydä, Kalle tunnusti. Onneksi sain kuitenkin vedettyä sen takaisin niin, että ilma vaan korahti.
Pieru on kuin menestys.
Se häiritsee sinua vain silloin, kun se ei ole sinun.
Hieno rouva kulki hiljaisella kylätiellä ja pierupaukkuja tuli vähän väliä.
Kirkkoherra sattui kulkemaan perässä ja hänkin piereskeli häätarjoilun antimia.
Rouva säikähti kirkkoherran huomattuaan.
Johon kirkkoherra tuumasi:
- Ei se mitään kun piereksii, kunhan kukaan ei kuule ja pääse tietämään tätä meidän salaisuutta.








