Mainos:
Aatami huokailee surullisena.
Jumala:
- Aatami, mikä sinua vaivaa?
Aatami huokaa syvään ja sanoo:
- Ei ole ketään kenen kanssa voisin puhua.
Jumala:
- Minä annan sinulle seuralaisen, jota nimitän naiseksi. Nainen laittaa sinulle ruokaa ja pesee vaatteesi. Hän on aina samaa mieltä sinun kanssasi. Hän antaa sinulle lapsia, eikä koskaan pyydä sinua nousemaan ylös keskellä yötä niitä hoitamaan. Nainen ei nalkuta sinulle ja myöntää heti erehdyksensä jos olette jostakin asiasta eri mieltä. Hänellä ei koskaan ole päänsärkyä ja hän antaa sinulle rakkautta ja myötätuntoa aina kun sitä tarvitset!
Aatami:
- Kuulostaa hyvältä. Paljonko tämä “nainen“ tulisi minulle maksamaan?
Jumala:
- Toisen käden ja yhden jalan.
Aatami:
- Hmm. aika röhnevä hinta. No entä mitä saisin yhdellä kylkiluulla?
... Ja loputhan me sitten jo tiedämmekin.
Katolinen pappi, protestanttipappi ja rabbi kilpailevat siitä, kuka tekee työnsä parhaiten.
He menevät metsään, etsivät kukin käsiinsä karhun ja alkavat käännyttää niitä.
Myöhemmin he vertailevat kokemuksiaan.
Katolinen pappi aloittaa:
- Kun löysin karhun, saarnasin sille ja pirskottelin päälle pyhää vettä. Seuraavalla viikolla se osallistui ensimmäiselle ehtoolliselleen.
Protestanttipappi:
- Minä löysin karhun puronvarresta. Luin sille pyhää evankeliumia. Se oli niin lumoutunut, että salli minun kastaa itsensä.
Molemmat katsovat rabbia, joka makaa paareilla kokovartalokipsissä.
Rabbi:
- Tarkemmin ajatellen, oli ehkä huono ajatus aloittaa ympärileikkauksella.
Pariskunta oli menossa naimisiin, mutta matkalla kirkkoon he joutuivat auto-onnettomuuteen ja kuolivat.
Taivaan porteilla pariskunta kysyi pyhältä Pietarilta:
- Olimme menossa naimisiin, mutta kuolimme matkalla kirkkoon. Voisiko taivaassa mennä naimisiin?
Pyhä Pietari vastasi:
- Kukaan ei ole aikaisemmin kysynyt. Käyn tutkimassa asiaa.
Pyhä Pietari lähti pois ja pariskunta istui ja odotti lähes kaksi kuukautta. He rupesivat miettimään, että mitä jos naimisissaolo ei onnistukkaan.
Pyhä Pietari palasi vihdoin ja tokaisi:
- Kyllä. Voitte mennä taivaassa naimisiin.
Pariskunta oli innoissaan ja kysyivät:
- Hieno juttu, mutta mietimme myös, että tarpeen tullen voiko taivaassa myös erota?
Pyhän Pietarin naama muuttui punaiseksi ja hän rupesi paiskomaan tavaroita.
Pariskunta kysyi peloissaan:
- Mikä hätänä?
Pyhä Pietari vastasi:
- Minulta meni kaksi kuukautta löytää pappi taivaasta. Tajuatteko kauanko kestää löytää lakimies!?
Neuvostoliiton hajottua kirkot saivat taas aloittaa toimintansa ympäri Venäjää, mutta ongelmana oli pappien vähäisyys.
Moskovan piispa oli mielestään lähettänyt viimeisetkin papit seurakuntiin kun siperialaisesta kaupungista tuli pyyntö saada pappi heidän vastakunnostettuun kirkkoonsa.
Piispalla ei ollut yhtään pappia jäljellä kunnes hän muisti, että seminaarissa oli yksi, jota ei oltu vihitty papiksi, koska hänellä oli mieltymys ainoastaan kapakoissa istumiseen. Piispa kutsui tämän luokseen, vihkaisi hänet papiksi ja pisti junaliput kouraan.
Meni pari vuotta ja piispa muisti tuon Siperiaan lähettämänsä papin, josta ei ollut kuulunut mitään lähtönsä jälkeen. Niinpä piispa marssi Aeroflotiin ja lenneltyään tuntitolkulla oli vihdoin tuon pikkukaupungin kirkon lukossa olevan pääoven takana.
Kun hän ei saanut vastausta kolkutuksiinsa piispa lähti kiertelemään kirkkoa ja löysi lukitsemattoman sakastin oven ja sen takaa sakastista sängylle tuon papin sammuneena.
Piispa päätti säikäyttää tuota kelvotonta oikein kunnolla ja meni kellotorniin ja nykäisi kellon köydestä kaksi kertaa, jolloin kelloista lähti kaksi kovaa kumausta.
Kun piispa astui sakastiin niin samalla ovi aukesi ja sakastiin nostettiin kaksi laatikkoa vodkaa.
Pappi meni parturiin, ja kun hiukset oli leikattu, hän kiitti ja kysyi parturilta paljonko työ maksoi.
Parturi sanoi:
- Isä, te olette pyhä mies ja teette paljon hyvää. Talo tarjoaa tämän.
Pappi kiitti parturia ja poistui. Seuraavana aamuna parturin tullessa töihin portailla oli kaksitoista kultakolikkoa. Parturi ihmetteli ja ilostui, ja jatkoi töitään hyvällä mielellä.
Seuraavalla viikolla parturiin tuli imaami. Parturi trimmasi tältä parran ja tasoitteli hiuksia.
Kun imaami aikoi maksaa, parturi sanoi:
- Ei, ei. Te olette henkinen johtaja ja kansanmies. Vaikka en jaa uskoanne, kunnioitan työtänne ja vakaumustanne, enkä voi ottaa teiltä rahaa. Talo tarjoaa tämän.
Seuraavana aamuna parturin tullessa töihin portailla oli kaksitoista rubiinia. Parturi ihmetteli tätä, ja jatkoi työtänsä iloiten hyvästä onnesta.
Seuraavalla viikolla rabbi tuli parturiin. Myös tälle parturi sanoi:
- Te olette oppinut ja viisas mies ja käytätte viisautenne seurakuntanne ja sen ihmisten hyväksi. En voi pyytää teiltä maksua. Talo tarjoaa tämän.
Seuraavana aamuna parturin tullessa töihin portailla oli kaksitoista rabbia odottamassa hiustenleikkuuta.
Miksi Kymmenen Käskyä kirjoitettiin kahdelle kivitaululle?
Jumala tarjosi käskyjä ensin amerikkalaisille. Mutta heistä käsky »Älä tapa» oli mahdoton.
Sitten hän tarjosi käskyjä ranskalaisille. Mutta heistä käsky »Älä tee huorin» oli luonnoton.
Lopulta Jumala tarjosi käskyjä Moosekselle.
- No, paljonkos maksaa? kysyi Mooses.
- Saat ilmaiseksi, vastasi Jumala.
- Ahaa. Siinä tapauksessa minä otan kaksi.
Nurmon kirkon edessä putosi karjakuljetusautosta karju-sika tielle ja pyörähti kuolleena ojaan.
Nurmon kirkkoherra käveli vähän myöhemmin paikan ohi ja näki sian ojassa. Kotoaan hän soitti Seinäjoelle päivystävälle poliisille ja pyysi ryhtymään toimenpiteisiin.
Päivystäjä vastasi:
- Poliisilla on sellainen käsitys, että papit yleensä hoitavat kuolleet.
Kirkkoherra ei häkeltynyt:
- Papitkin osaavat olla sen verran kohteliaita, että ilmoittavat kuolemantapauksesta aina ensimmäiseksi sukulaisille.
Kuolemaa tekevä vanha isäntä halusi viimeisenä toivomuksenaan kaksi pappia kuolonvuoteensa äärelle toinen toiselle puolelle sänkyä ja toinen toiselle puolelle.
Häneltä kysyttiin, että miksi näin. Vanha isäntä vastasi:
- Kuolihan Jeesuskin kahden ryövärin keskellä.
Ortodoksimies oli Lapissa pyhiinvaelluksella, kun alkoi tehdä mieli evääksi mukaansa ottamia pääsiäisherkkuja.
Niinpä hän kaivoi repustaan pari pakettia, istui kannolle ja alkoi syödä.
Paikalle tuli lapinäijä, joka pysähtyi ja katsoi kummissaan.
Vaeltaja selitti:
- Tässä minä vain pashalla...
Lappalainen tuhahti:
- Emmä metkään sitä H:ta ihan joka paikhaan laita!
Mies oli jo tunnin turhaan etsinyt vapaata parkkipaikkaa ja hän oli jo vähällä myöhästyä erittäin tärkeästä kokouksesta.
Paniikki alkoi vallata miehen ja hän epätoivoisena nosti katseensa ylöspäin ja jupisi itsekseen:
- Hyvä jumala, jos nyt löydän parkkipaikan, niin lupaan käydä kirkossa joka sunnuntai ja lopetan vihdoin sen viskin kittaamisen.
Siinä samassa miehen eteen ilmestyi tyhjä parkkipaikka kokouspaikan vierestä!
Mies:
- Joo... Anti olla. En tarviikkaan apua. Löysinkin jo yhden.
Jaa VitsienVitsit.fi |
