


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies oli jo tunnin turhaan etsinyt vapaata parkkipaikkaa ja hän oli jo vähällä myöhästyä erittäin tärkeästä kokouksesta.
Paniikki alkoi vallata miehen ja hän epätoivoisena nosti katseensa ylöspäin ja jupisi itsekseen:
- Hyvä jumala, jos nyt löydän parkkipaikan, niin lupaan käydä kirkossa joka sunnuntai ja lopetan vihdoin sen viskin kittaamisen.
Siinä samassa miehen eteen ilmestyi tyhjä parkkipaikka kokouspaikan vierestä!
Mies:
- Joo... Anti olla. En tarviikkaan apua. Löysinkin jo yhden.
Jeesus ei ollut tiettävästi urheilumiehiä.
Genesaretinjärven ympärijuoksussakin hän syyllistyi vilppiin oikaisemalla järven poikki.
Aatami huokailee surullisena.
Jumala:
- Aatami, mikä sinua vaivaa?
Aatami huokaa syvään ja sanoo:
- Ei ole ketään kenen kanssa voisin puhua.
Jumala:
- Minä annan sinulle seuralaisen, jota nimitän naiseksi. Nainen laittaa sinulle ruokaa ja pesee vaatteesi. Hän on aina samaa mieltä sinun kanssasi. Hän antaa sinulle lapsia, eikä koskaan pyydä sinua nousemaan ylös keskellä yötä niitä hoitamaan. Nainen ei nalkuta sinulle ja myöntää heti erehdyksensä jos olette jostakin asiasta eri mieltä. Hänellä ei koskaan ole päänsärkyä ja hän antaa sinulle rakkautta ja myötätuntoa aina kun sitä tarvitset!
Aatami:
- Kuulostaa hyvältä. Paljonko tämä “nainen“ tulisi minulle maksamaan?
Jumala:
- Toisen käden ja yhden jalan.
Aatami:
- Hmm. aika röhnevä hinta. No entä mitä saisin yhdellä kylkiluulla?
... Ja loputhan me sitten jo tiedämmekin.
Jeesus ja opetuslapset kokoontuivat viimeiselle ehtoolliselle.
Jeesus nosti viinipikarin ja sanoi:
- Juokaa viiniä, se on vereni...
Viinipikari kiersi ja kaikki joi siitä hörpyn.
Jeesus nosti leivän ja sanoi:
- Syökää leipääni, se on ruumiini...
Leipä kiersi ja kaikki söi siitä palasen.
Lopuksi Jeesus sanoi:
- Tuossa on majoneesia, se on...
Ennen kuin Jeesus sai lauseen sanottua loppuun asti, yksi opetuslapsista huusi:
- Ei hitto! Mie lähen!
Mitä yhteistä on Jeesuksella ja nykynuorella?
- Kummatkin roikkuvat vanhempien nurkissa kolmekymppisiksi ja jos ne jotain tekee niin se on ihme.
Kirkonkylälle oli tullut uusi haudankaivaja, joka kaiveli hautoja yötäpäivää urakalla niin, että viimeisiä leposijoja alkoi olla yli tarpeen.
Kyläläiset päättivät, että jollain keinolla pitäisi saada tuo homma loppumaan. He ostivat pakan valkoista lakanakangasta ja tekivät siitä kaavut päälleen silmänreikineen.
Menivät sitten aidan yli kirkkomaalle ja huusivat puitten takaa:
- Huu huu huu!
Haudankaivaja kuuli sen, kapusi tikapuita pitkin montusta ylös ja nojasi lapioonsa. Katsoi siinä hetken tuota kaapujen touhua ja ennen kuin jatkoi taas töitään, huusi:
- Jaloitella saatte, mutta alueelta ette saa poistua!
Nunna astui bussiin ja sanoi kuskille:
- Kuolen kohta ja haluaisin saada kerran elämässäni miestä.
Mutta minun pitää olla neitsyt kuollessani, joten vain kakkonen käy ja miehen pitää olla vapaa, ettei hän tee huorin.
Kuski vie nunnan peräpenkille ja hoitaa homman.
Pukilta noustuaan kuski sanoi:
- Valehtelin. Olen naimisissa ja kolmen lapsen isä.
Nunna oikoi helmojaan ja sanoi:
- Minäkin valehtelin. Olen Börje ja menossa Turkuun naamiaisiin.
Pappi meni syömään uuteen ravintolaan ja pöytään päästyään tarjoilija tuli kysymään:
- Otatteko päivän aterian?
Pappi kysyi:
- Mitäs se sisältää?
Tarjoilija:
- Se sisältää siivun valasta ja...
Pappi keskeytti ja kysyi:
- Mistä valasta me nyt oikein puhutaan?
Katolinen pappi, protestanttipappi ja rabbi kilpailevat siitä, kuka tekee työnsä parhaiten.
He menevät metsään, etsivät kukin käsiinsä karhun ja alkavat käännyttää niitä.
Myöhemmin he vertailevat kokemuksiaan.
Katolinen pappi aloittaa:
- Kun löysin karhun, saarnasin sille ja pirskottelin päälle pyhää vettä. Seuraavalla viikolla se osallistui ensimmäiselle ehtoolliselleen.
Protestanttipappi:
- Minä löysin karhun puronvarresta. Luin sille pyhää evankeliumia. Se oli niin lumoutunut, että salli minun kastaa itsensä.
Molemmat katsovat rabbia, joka makaa paareilla kokovartalokipsissä.
Rabbi:
- Tarkemmin ajatellen, oli ehkä huono ajatus aloittaa ympärileikkauksella.
Jumala tunsi olevansa loman tarpeessa ja meni taivaalliseen matkatoimistoon. Matkatoimiston virkailija suositteli matkaa maapallolle.
Jumala sanoi:
- Ei, kyllä minä menen jonnekin muualle. Kävin siellä kerran parituhatta vuotta sitten, ja minulla oli yksi lyhyt säätö erään Marian kanssa, ja ne puhuvat siitä vielä tänäkin päivänä.








