


Mainos:


Miten kaksi ruotsalaista poliisia saa sardiinipurkin auki?
- Katsovat toisiansa vähän aikaa ja miettivät kunnes toinen saa älynväläyksen.
Menee sardiinipurkin luokse ja sanoo:
- Här är polis, öppna.
Miksi ruotsalainen tarvitsee Saharassa santapaperia?
- Käyttää sitä karttana.
Kaksi ruotsalaista oli hirvimetsällä. Toinen heistä lyyhistyi yhtäkkiä maahan ja meni tajuttomaksi.
Hänen toverinsa soitti heti kännykällä hätänumeroon ja sanoi:
”Kaverini kuoli! Mitä minä teen?”
Hätänumerosta vastatiin rauhoittelevalla äänellä:
”Älä hätäile, minä autan. Varmista ensin, että hän tosiaan on kuollut.”
Puhelin vaikeni, kunnes kuului kova pamaus.
Mitä eroa on suomalaisella ja ruotsalaisella miehellä?
- Suomalainen mies ottaa votkan jäillä ja ruotsalainen mies ottaa jätkän voilla.
Kuollut, mutta hyväntuoksuinen saari Ruotsissa on Dödö.
Ruotsalainen mies pelastettiin nippa nappa palvasta sängystä.
Palopäällikkö tivasi että mistäköhän tuli oli oikein saanut alkunsa, johon Göran vastasi:
- Mistä minänä tiedän! Peti oli tulessa jo kun menin siihen maate.
Miten upotetaan ruotsalainen sukellusvene?
- Koputetaan luukkuun, kyllä joku aina avaamaan tulee.
No entäs sitten venäläinen sukellusvene, miten se upotetaan?
- Sen ei tarvitse edes olla sukelluksissa, otetaan luukku kokonaan pois.
Miten sitten upotetaan suomalainen sukellusvene?
- Sitä en suosittele yrittämään, sillä siitä tulee varmasti linnaa.
Ruotsalainen hirviporukka kokoontui jahdinaloituspaikalle. Useiden aiempien metsästysonnettomuuksien takia, jokaiselle ajomiehelle laitettiin valkoiset laatat selkään ja rintapuolelle, joihin kirjoitettiin isolla punaisella tussilla teksti:
- Jag är inte en älg.
Mikä tarkoittaa suomeksi “Minä en ole hirvi“.
Jahti alkoi ja noin puolen tunnin päästä kuului yksi laukaus. Sitten onnistuneen kaadon merkiksi, kolme merkkilaukausta.
Porukka kokoontui äkkiä etsimään saalista ja saivat ikäväkseen huomata, että yksi ajomies oli hengettömänä laukauksen osuttua suoraan rintaan.
Hirviporukan johtaja kysyi tiukasti, että kuka porukasta ampui?
Yksi passimiehistä sanoi:
- Minähän se ammuin... Kun tähtäsin, niin ilmeisesti joku risu peitti sen “inte“ sanan ja päätin ampua.
Suuren ruotsalaisen tehtaan toimitusjohtaja Håkan meni liikematkalle New Yorkiin.
Hotellin hississä hän tapasi sattumalta kauniin naisen Yvonnen. Valitettavasti tämä nainen oli ranskalainen, eivätkä he ymmärtäneet toisiaan.
Ruotsalainen otti esiin kynän ja paperia ja piirsi siihen taksin kuvan. Yvonne nyökkäsi ja he menivät taksilla kävelylle puistoon.
Håkan piirsi kuvan ravintolasta ja ranskatar suostui jälleen. Niinpä he menivät syömään.
Ravintolassa Håkan piirsi vihkoonsa kaksi tanssijaa ja niin matka jatkui kohti yökerhoa.
Parin tunnin päästä Yvonne pyysi saada kynän ja paperia, jolloin hän piirsi kuvan parisängystä. Håkan hämmästyi...
... Hän ei koskaan saanut selville, miten Yvonne tiesi, että hän on Ikeassa töissä.
Kaksi ruotsalaista miestä kävelivät käsi kädessä kadulla, kun kirkon ovi avautui ja ulos tuli onnellinen aviopari.
Sven kysyi ystävältään:
- Mitäs tuosta tuumit?
Göran sanoi:
- Enpä tiedä... Minusta tuntuu, ettei tuollaiset seka-avioliitot ole oikein kestäviä.











