


Mainos:


Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?
- Minä.
- Kuka minä?
- Ilmalaiva!
Mikä lentää ja laulaa, eikä ole päätä eikä kaulaa?
– Pieru.
Iso-Arska ja hänen tyttöystävänsä olivat ajelulla. Yhtäkkiä Arska pieraisi. Mitä Arska sanoi?
- Haista la pieru, baby!
Miksi sinun on varottava ninjojen pieruja?
He ovat hiljaa - mutta tappavia.
- Se voidaan tehdä niin monella eri tavalla, sanoi mökin akka, käänsi takapuolensa ja puhalsi myrskylyhdyn sammuksiin.
Vanha mummo meni lääkäriin ja sanoi:
– Kuulkaas nuori mies, kun minulla on tällainen ihmeellinen vaiva. Minua pierettää aivan koko ajan, mutta ne ovat täysin äänettömiä ja kaiken kukkuraksi vielä hajuttomia. Nytkin olen jo päästellyt ainakin kymmenen kunnon pierua tässä teidän huoneessanne.
Lääkäri katsoi mummoa hetken, kirjoitti reseptin ja pyysi tulemaan takaisin viikon kuluttua. Mummo tuli takaisin raivoissaan:
– Mitä ihmeen lääkettä te minulle määräsitte? Nythän pierut haisevat aivan kauhean saastaisille. En kestä tätä loputonta p*skanhajua.
Lääkäri sanoi:
– No, nyt kun ollaan saatu rouvan nenä auki, voidaan keskittyä tuohon kuulo-ongelmaan.
Blondi oli vuorilla vaeltamassa ja suutuksissaan huusi takaisin kaiulle:
- Älä sie kuule miulle rupie!
Kaiku:
- Ru pie ru pie ru pie ru pie ru...
Mitä pikkupieru tahtoi tehdä isona?
– Liittyä ilmavoimiin.
Mitä kuukautissuoja kirjoitti pierulle kiitosilmoitukseen?
Olet tuuli siipieni alla.
Mitä eroa on musiikkikriitikoiden ja viiniarvostelijoiden reaktioissa pieruun?
Musiikkikriitikot saavat enemmän nautintoa pierujen eri sävelistä, kun taas viiniarvostelijat pitävät enemmän pierun tuoksujen eri vivahteista.
Perusduunari taas nauttii molemmista yhtä paljon ja nauraa sekä tuoksuville tuhnuille että hajuttomille pruuttauksille.











