Yhteistyökumppanin mainos:
Jänis, orava, kääpiösiili ja etana pelasivat pokeria ja joivat kaljaa.
Parin tunnin pelailun jälkeen juomat loppuivat ja kortilla arvottiin, kuka lähtee hakemaan lisää lähikaupasta.
Noutajan rooli osui etanalle.
Etanan lähdettyä kaljan hakuun muut yrittivät kuluttaa aikaa ja alkoivat viimein tuskastua:
- Missä ihmeessä se kaveri viipyy? Tässähän kuollaan kohta janoon!
Eteisestä kuului etanan närkästynyt ääni:
- Jos siellä ruvetaan vittuilemaan, mä en lähde ollenkaan!
Miten jänis houkutellaan pyydykseen?
- Piiloudutaan pensaaseen ja äännellään kuin porkkana.
Miksi muurahaisia on niin paljon?
- Ei ole olemassa niin pieniä kondoomeja.
Kettu ja jänis kinastelivat metsässä. Paikalle saapui hyvä haltijatar, joka lupasi molemmille 3 toivomusta, jos ne eivät enää riitelisi.
Kettu toivoi ensin: Se toivoi naarasketun.
Sitten jänis toivoi mopon.
Kettu toivoi toisen naarasketun.
Jänis toivoi viiden kilon säkin porkkanoita.
Sitten kettu toivoi ahneuksissaan kolmannen naarasketun.
Jänis hyppäsi mopolleen, heitti porkkanasäkin olalleen ja painoi kaasua.
Mennessään jänis huusi olkansa yli kolmannen toivomuksensa:
-”Viimeinen toivomus on, että ketulla ei seiso!”
Mitä kala haluaa katsoa telkkarista?
- Jotain koukuttavaa.
Miksi kutsutaan kissaa, joka korjaa viemäreitä?
- Viemärinaukaisijaksi
Siili oli viihteellä ja tilasi baarissa oluen.
Tarjoilija kysyi siililtä:
- Laitanko piikkiin?
Saanko pestä kissan, Ville kysyi isältä.
Pese vaan, vastasi isä.
Ville poistui paikalta ja puolen tunnin päästä Ville palasi takaisin isän luokse.
Kissa kuoli, tokaisi Ville.
Mitä sinä teit sille, isä karjui.
Väänsin sen kuivaksi, sanoi Ville.
Miksi hyttysistä tulisi hyviä opettajia?
– Ne tekevät pistokokeita.
Nainen oli eläinkaupassa hankkiakseen itselleen lemmikin. Kauppiaan suosituksesta hän päätyi papukaijaan, joka kuulemma osasi puhua ja oli hyvin sulavakäytöksinen.
- Uskaltaako sen kanssa mennä kirkkoon, nainen kysyi?
Myyjä vakuutteli, että kyllä voi. Kaupat tehtiin ja seuraavana sunnuntaina nainen saapasteli kirkkoon kaija olallaan.
Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes saarnassa tuli hetken tauko. Silloin kaija tuumasi kuuluvalla äänellä:
- Aika saatanan kylmä täällä.
Seurasi jäätävä hiljaisuus ja nainen istui penkissä naama punaisena ihmisten tuijottaessa häntä.
Maanantaina hän meni raivostuneena eläinkauppaan, missä myyjä rauhoitteli häntä sanoen:
- Tuo on tietysti harmillista, mutta jos noin käy uudestaan, ottakaa lintua jaloista kiinni ja pyörittäkää muutama kierros pään ympäri niin se oppii, ettei noin voi puhua.
Seuraavana sunnuntaina harras nainen meni taas kirkkoon kaija mukanaan. Ja eiköpähän lintu taas tietyssä jumalanpalveluksen kohdassa tokaissut:
- Aika saatanan kylmä täällä!
Silloin nainen tarttui lintua jaloista, pyöritti sitä niin, että höyhenet pöllysivät ja laittoi kaijan takaisin olalle. Siihen papukaija totesi:
- ... ja vitun tuulista!