


Yhteistyökumppanin mainos:


Eräs hieno rouva ja hänen piikansa olivat juhlissa. Rouvalla oli ilmavaivoja.
Hän käski piian ottaa syyt niskoilleen ja sanoi:
- Jos minulta pääsee pieru, niin nouset seisomaan ja sanot, että se pieru tuli sinulta.
Pian rouvalla alkoi kiertää mahassa ja häneltä pääsi oikein pahanhajuinen äänetön pieru.
Piika ponkaisi ylös ja ilmoitti:
- Se pieru, jonka rouva pieraisi, on minun!
Vanha mummo meni lääkäriin ja sanoi:
– Kuulkaas nuori mies, kun minulla on tällainen ihmeellinen vaiva. Minua pierettää aivan koko ajan, mutta ne ovat täysin äänettömiä ja kaiken kukkuraksi vielä hajuttomia. Nytkin olen jo päästellyt ainakin kymmenen kunnon pierua tässä teidän huoneessanne.
Lääkäri katsoi mummoa hetken, kirjoitti reseptin ja pyysi tulemaan takaisin viikon kuluttua. Mummo tuli takaisin raivoissaan:
– Mitä ihmeen lääkettä te minulle määräsitte? Nythän pierut haisevat aivan kauhean saastaisille. En kestä tätä loputonta p*skanhajua.
Lääkäri sanoi:
– No, nyt kun ollaan saatu rouvan nenä auki, voidaan keskittyä tuohon kuulo-ongelmaan.
Miksi pierut eivät koskaan eksy?
- Koska he seuraavat aina hajuaan.
Pierut ovat kuin lapsia.
Omat eivät haittaa, mutta et voi sietää muiden.
Muori oli kutsuttu oikeuteen todistamaan torilla tapahtunutta ryöstöä.
Tuomari kysyi:
- Näittekö tapauksen?
Muori vastasi:
- En herra tuomari, mutta minä kuulin sen.
Tuomari ajoi muorin pois salista ja huusi tylysti perään:
- Ei oikeus kuulemisia usko!
Muori pieraisi raikuvasti käräjätuvan ovella mennessään.
Tuomari komensi muorin takaisin ja sanoi:
- Tehän halveksitte oikeutta, siitä tulee kova rangaistus!
Muori kysyi:
- Näittekö te sen?
Tuomari:
- En, mutta kuulin kyllä.
Muori kumarsi ja poistuessaan vielä totesi rennosti:
- Eihän oikeus kuulemisia usko...
Kaksi vanhaa lääkäriä oli kävelyllä. Ystävyksien huomio oli jo pidemmäksi aikaa kiinnittynyt heidän edellään oudosti kävelevään mieheen.
Mies nimittäin käveli erittäin jäykästi ja varovaisesti sipsuttelemalla, polvet koukussa haara-asennossa, ja lisäksi vielä kädet jäykästi sivulla irti kehosta.
Ensimmäinen lääkäri totesi:
- Näin kardiologian professorina sanoisin, että hänellä on selkeästi ateroskleroosi ja perifeerisiä valtimoiden tukkeumia kummassakin raajassa, mistä aiheutuu tuo sairaudelle tyypillinen katkokävely...
Toinen lääkäreistä kommentoi:
- Minä puolestani väitän näin fysiatrian professorina, että hänellä on länkisäärisyyttä sekä vaikeasta reumasta johtuva nivelrikko...
Lääkärit päättivät pysäyttää miehen ja kertoivat hänelle kiistansa.
Mies vastasi:
- Hyvät herrat, me erehdyimme kaikki kolme. Minäkin, näin matematiikan professorina, laskin, että se olisi vain pienen pieni pieru...
Mikä leijuu ilmassa ja haisee?
– Salaperäinen pieru.
Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?
- Minä.
- Kuka minä?
- Ilmalaiva!
Mitä eroa on musiikkikriitikoiden ja viiniarvostelijoiden reaktioissa pieruun?
Musiikkikriitikot saavat enemmän nautintoa pierujen eri sävelistä, kun taas viiniarvostelijat pitävät enemmän pierun tuoksujen eri vivahteista.
Perusduunari taas nauttii molemmista yhtä paljon ja nauraa sekä tuoksuville tuhnuille että hajuttomille pruuttauksille.
Kovis-Arska ja hänen tyttöystävänsä olivat ajelulla. Yhtäkkiä Arskalta pääsi pieru. Mitä Arska sanoi?
- Haista La Pieru, Baby.
Mikä leijuu kaupassa hyllyjen välissä, mutta kukaan ei tiedä kenen se on?
- Pieru
Parasta opettajana olemisessa on mahdollisuus piereskellä vapaasti töissä ja katsella sitten draaman kehittymistä, kun kaikki lapset yrittävät syyttää toisiaan.








