


Yhteistyökumppanin mainos:


Laihialaista syntyperää oleva liikemies oli lähdössä pariksi viikoksi matkoille ja käveli pankkiin anomaan 2 500 euron lainaa.
Pankin lainavirkailija sanoi että lainaa voidaan toki myöntää, mutta lainalle olisi oltava jonkunlainen vakuus tai takaus.
Liikemies kertoi että hänellä olisi uusi mersu parkkeerattuna pankin lähistöllä.
Pankin lainavirkailija tarkasti auton ja hyväksyikin auton lainan vakuudeksi.
Tämän jälkeen lainavirkailija ajoi auton pankin parkkihalliin turvalliseen säilytykseen.
Parin viikon kuluttua liikemies tuli matkoilta ja haki auton takaisin.
Liikemies maksoi pankille takaisin 2 500 euron lainan sekä 10 euroa korkoja kahden viikon ajalta.
Liikemiehen ollessa matkoilla lainavirkailija oli tutkinut liikemiehen tilitiedot ja huomannut että hänellä on pankki- ja arvo-osuustileillä miljoonien omaisuudet.
Lainavirkailija ei voinut peitellä uteliaisuuttaan ja kysyi että mihin ihmeessä noin rikas mies tarvitsee 2 500 euron lainan.
Liikemies vastasi tähän:
- Mihin muualle voi Helsingissä parkkeerata auton kahdeksi viikoksi 10 eurolla?
Laihialainen mies oli kuolemaisillaan ja hänen ainoa poikansa oli sairas vuoteen vieressä.
Mies pyysi kynttilää. Aikansa pengottuaan poika löysi kynttilän ja sytytti sen.
Poika huomasi että oli vielä jotakin tekemistä ja sanoi isälleen:
- Jos lähtö tuloo kun oon ulkona, niin puhalla kynttilä sammuksiin viimeisellä henkäyksellä.
Millainen on laihialainen sähkösauna?
- Laitetaan sähkölasku seinälle ja hikoillaan sitä katsellessa.
Laihialainen ilotalossa:
- Mitä maksaa yksi meno-paluu?
Laihian varuskunta tunnettiin nimellä:
- Nuukalaislegioona.
Laihialainen oli matkalla ja yöpyi hotellissa.
Portieeri kantoi laihialaisen laukut ylös ja jäi käsi ojossa odottamaan juomarahaa.
Laihialaisen sydäntä raapaisi, mutta lopulta hän kaivoi taskunpohjiaan ja ojensi portieerille jotain ja sanoi:
- Tässä sinulle kahvikupiillista varten.
Portieeri kiitti, meni käytävään ja avasi siellä kouransa. Kädessä oli kaksi sokeripalaa.
Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.
Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.
Kaverukset olivat vaiti.
Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.
Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.
Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.
Mistä tietää että lentokone kulkee Laihian yltä?
- Vessapaperia roikkuu pyykkinaruilla kuivumassa.
Mitä lukee Laihian linja-autoaseman kellon alla?
- Vain matkustajille.
Laihialla ison maatalon isäntä oli potkaissut tyhjää. Hän oli viimeisenä toiveenaan kahdelle pojalleen kertonut haluavansa vanhan Massey-Ferguson traktorinsa mukaansa hautaan.
Poikien siinä traktoria hautuumalla peitellessä, naapurin isäntä kulki ohitse ja saapui touhua ihmettelemään.
Vanhin poijista kertomaan:
- Se oli isän viimeinen toive, sillä hänelle ei ollut vastaan tullut yhtään kuoppaa, josta ei Massey Fergusonilla oltas ylös tultu.











