Kuolinilmoitus Laihian sanomissa

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Laihialle päätettiin rakentaa uimahalli jota varten järjestettiin kansalaiskeräys.

Kerääjä meni erääseen taloon tiedustelemaan lahjoituksia.

Isäntä mietti ja epäröi, mutta lopulta suostui:

- No, jos minä nyt tämän kerran annan pari ämpärillistä vettä.

Millainen on laihialainen polkupyörä?
- Rengas saadaan tynnyrin vanteesta, runko haravasta ja ratti oravasta.

Laihialainen meni ostamaan kondomeita kioskista ja niitä olikin tarjolla monen värisiä.

Halvimmat kumit olivat mustia, joten nuukana miehenä hän osti niitä tusinan verran.

Hänen vaimonsa oli voittanut lehden arpajaisissa etelänmatkan ja siellä etelän lämmössä drinkkejä nauttien lomaromanssi roihahti tumman hurmurin kanssa.

Sitten oli edessä haikea kotiinpaluu ja elämä jatkui taas normaalisti.

Kului puoli vuotta ja vaimon vatsa alkoi pyöristyä ja aviomies oli ihmeissään... Maha kasvoi lisää ja synnytys oli pian edessä.

Vaimo synnytti terveen lapsen ja kaikkien ihmetykseksi poika olikin musta!

Kului muutamia vuosia ja poika osasi jo tivata isältään, miksi hän on musta, kun taas muut perheen lapset olivat valkoisia?

Isä sanoi:
- Mitä sinä minulle asiasta jankutat? Olisit vain tyytyväinen, se nimittäin oli 30 centistä kiinni, ettei sinusta olisi tuulut vihreää!

Suuri laihialainen yritys järjesti työntekijöilleen kilpailun, jossa se lupasi 100 € palkkion parhaan säästövinkin keksineelle työntekijälleen.

Kilpailun voitti työntekijä, joka ehdotti palkkion puolittamista 50 euroon.

Laihialainen kansanviisaus:
- Rahasi riittävät vaikka loppuiäksesi kunhan et osta mitään.

Laihialainen poika oli päässyt käymään kirkonkylällä ja kotiin palattuaan selitti isälleen:

- Säästinpä linja-autorahan, kun juoksin sen perässä kotiin.

Siitäpä isä suuttui ja torui poikaansa:

- Olisit juossut taksin perässä, niin olisit säästänyt enemmän!

Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.

Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.

Kaverukset olivat vaiti.

Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.

Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.

Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.

Laihialainen ilotalossa:
- Mitä maksaa yksi meno-paluu?

Eräs laihialainen konsultti oli toiminut innokkaasti henkilökunnan vähentämiseksi monessa yrityksessä.

Kuolema korjasi hänet ennen aikojaan ja hautajaisia sitten pidettiin. Kun arkkua lähdettiin kantamaan ulos siunauskappelista, arkusta kuului koputusta ja heikko ääni kysyi:

- Mitäs miehiä te olette?
- Ollaanpahan vaan ruumiinkantajia.
- Montako teitä on?
- Kuusi, kuten aina.
- Kaksi pois, kyllä se menee neljälläkin.

Miksi laihialainen raivostui leipäjonossa?
- Ei saanut alennusta.