Laihialainen Google

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Laihialaisisäntä meni maistraattiin ja ilmoitti haluavansa erota vaimostaan.
Siihen aikaan oli vielä käytäntönä, että virkailija kysyi syytä eroon.

Isäntä vastasi:
- Ollaan oltu 5 vuotta naimisissa ja aina käytetty samaa teepussia. Nyt vaimo vaatii uutta pussia vain sen takia, että naru katkesi!

Vanha muori kertoi tyttärelleen, että hänen viimein toiveensa olisi, että hänen sukanvarteen säästämänsä rahat laitetaan hänen mukaansa hautaan.
Hautajaisissa arkku laskettiin hautaan ja muorin tytär heitti lompakon arkun päälle.

Tyttären sisko:
– Toteutit siis hänen toiveensa?

Tytär:
– Siirsin hänen rahansa omalle tililleni, mutta kirjoitin hautaan heittämääni lompakkoon shekkejä, joilla hän voi nostaa omat rahansa kun tarvitsee.

Laihian golfkerhon seinässä lukee seuraava ohje:
- Liikkuvaa löytöpalloa ei saa poimia.

Ennen vanhaan Laihialla oli tapa, että bussista maksettiin vasta poistuttaessa.
Tapa jouduttiin lopettamaan sen jälkeen kun eräs laihialaispoika kuoli nälkään.

Laihian hotellin aulassa on kello ja sen vieressä lappu:
- Vain hotellivieraille.

Laihialainen emäntä kysyy isännältä:
- Paljonko kello on?

Johon isäntä:
- Se on saman verran kun eilen tähän aikaan, meillä kun kello pysähtyy vuorokaudeksi ettei se kulu.

Laihialaispoika innostui naimisiinmenosta niin, että meni ostamaan rasian hedelmäpastilleja!

Hääpäivän iltana hän sitten avasi sen, antoi morsialleen yhden, otti itse yhden, sulki rasian ja laittoi piironginlaatikkoon.

Sanoi sitten:
- Loput säästetähän kakaroolle.

Laihialainen oli matkalla ja yöpyi hotellissa.
Portieeri kantoi laihialaisen laukut ylös ja jäi käsi ojossa odottamaan juomarahaa.

Laihialaisen sydäntä raapaisi, mutta lopulta hän kaivoi taskunpohjiaan ja ojensi portieerille jotain ja sanoi:
- Tässä sinulle kahvikupiillista varten.

Portieeri kiitti, meni käytävään ja avasi siellä kouransa. Kädessä oli kaksi sokeripalaa.

Eräs laihialainen konsultti oli toiminut innokkaasti henkilökunnan vähentämiseksi monessa yrityksessä.

Kuolema korjasi hänet ennen aikojaan ja hautajaisia sitten pidettiin. Kun arkkua lähdettiin kantamaan ulos siunauskappelista, arkusta kuului koputusta ja heikko ääni kysyi:

- Mitäs miehiä te olette?
- Ollaanpahan vaan ruumiinkantajia.
- Montako teitä on?
- Kuusi, kuten aina.
- Kaksi pois, kyllä se menee neljälläkin.

Miksi Laihialla sioilla on puujalka?
- Eihän koko sikaa kannata yhden kinkun takia tappaa.