Laihialainen kuolinilmoitus

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Laihialainen meni peruskouluun, mutta ei jaksanut opetella yhdyssanoja.

Laihialaispoika innostui naimisiinmenosta niin, että meni ostamaan rasian hedelmäpastilleja!

Hääpäivän iltana hän sitten avasi sen, antoi morsialleen yhden, otti itse yhden, sulki rasian ja laittoi piironginlaatikkoon.

Sanoi sitten:
- Loput säästetähän kakaroolle.

Eräs laihialainen konsultti oli toiminut innokkaasti henkilökunnan vähentämiseksi monessa yrityksessä.

Kuolema korjasi hänet ennen aikojaan ja hautajaisia sitten pidettiin. Kun arkkua lähdettiin kantamaan ulos siunauskappelista, arkusta kuului koputusta ja heikko ääni kysyi:

- Mitäs miehiä te olette?
- Ollaanpahan vaan ruumiinkantajia.
- Montako teitä on?
- Kuusi, kuten aina.
- Kaksi pois, kyllä se menee neljälläkin.

Laihialaisisäntä soittaa pojalleen Ouluun pari päivää ennen joulua:
- En haluais millään pilata sinun jouluasi, mutta minun täytyy kertoa sinulle, että äitisi ja minä olemme päättäneet erota. 45 vuoden kärsimys saa riittää...

Poika huutaa luuriin:
- Mitä sinä puhut isä?

Isä:
- Ei me tulla toimeen enää keskenämme enkä minä jaksa puhua siitä sen enempää. Soita siskollesi Helsinkiin ja kerro uutinen, minä en jaksa.

Poika soittaa siskolleen, joka suorastaan räjähtää puhelimeen:
- Ei ikinä, ei ne saa erota. Minä otan tämän hoitaakseni.

Tytär soittaa välittömästi isälleen ja sanoo määrätietoisesti:
- Isä, ette te saa erota! Älkää tehkö mitään ennen kuin tulemme!

Isä sulkee puhelimen ja kääntyy vaimonsa puoleen:
- Se on järjestetty. Molemmat tulee tänne jouluksi ja maksavat matkan itse.

Pitäneekö paikkansa, että Laihialla on kunnanjohtaja saanut potkut tuhlaavaisuuden takia.
Oli kuulemma mennyt sanomaan vieraille notta:
- Tuhannet kiitokset käynnistänne.

Sotilas:
- Tiesitkö että Laihialle on perustettu uusi joukko-osasto.

Toinen Sotilas:
- Älä ihmeessä, minkä niminen?

Sotilas:
- Nuukalaislegioona.

Ennen vanhaan Laihialla oli tapa, että bussista maksettiin vasta poistuttaessa.
Tapa jouduttiin lopettamaan sen jälkeen kun eräs laihialaispoika kuoli nälkään.

Mistä tietää keväällä kottaraisparven nähdessään että menevät Laihialle

- Lentävät pönttö selässä.

Mies meni Laihian halvimpaan hotelliin yöksi.
Aamulla hotelliemäntä tuli herättämään häntä kello 6.
Unisena mies sitten ihmetteli, että hän tilasi herätyksen vasta kello 8.

Hotelliemäntä vastasi tähän:
- Ei tämä mikään herätys ole. Alan kattamaan alakertaan aamiaista ja tarvitsen näitä lakanoita aamiaispöydän kattamiseen.

Laihialainen mies oli kuolemaisillaan ja hänen ainoa poikansa oli sairas vuoteen vieressä.
Mies pyysi kynttilää. Aikansa pengottuaan poika löysi kynttilän ja sytytti sen.

Poika huomasi että oli vielä jotakin tekemistä ja sanoi isälleen:
- Jos lähtö tuloo kun oon ulkona, niin puhalla kynttilä sammuksiin viimeisellä henkäyksellä.

Mikä on laihialaisen perheen musiikkihuone?
- Se, jonne naapurin stereot kuuluvat parhaiten.

Vanha muori kertoi tyttärelleen, että hänen viimein toiveensa olisi, että hänen sukanvarteen säästämänsä rahat laitetaan hänen mukaansa hautaan.
Hautajaisissa arkku laskettiin hautaan ja muorin tytär heitti lompakon arkun päälle.

Tyttären sisko:
– Toteutit siis hänen toiveensa?

Tytär:
– Siirsin hänen rahansa omalle tililleni, mutta kirjoitin hautaan heittämääni lompakkoon shekkejä, joilla hän voi nostaa omat rahansa kun tarvitsee.