Levoton Tuc-himo

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Mitä pirun pojat sano, kun kysyttiin että kenenkäs poikia te oikeen ootte?
- Ollaanpahan vaan!

Mitä kannibaalin pakastimesta löytyy?
- Ben & Jerry.

Matti kysäisi Kallelta:
- Mikäs on maailman ensimmäinen kaupunki?

Kalle vastasi:
- En tiedä...

Matti:
- Loimaa, ensin jumala loi taivaan ja sitten Loimaan.

Turisti katseli kun savolaispoika onki laiturilla.

Kysyi lopulta pojalta:
- Syökö kala?

Poika katsoi ihmeissään turistia ja sanoi:
- Eihän se muuten elä.

Neil Armstrongin tunnetut ensimmäiset sanat kuussa tietänee jokainen.

Vähemmän tunnettua on se mitä Neil sanoi seuraavaksi:
- Good luck mr. Gorsky.

Asiasta kysyttiin Neil:iltä moneen kertaan ja Neil kieltäytyi vastaamasta, kunnes vähän ennen kuolemaansa lopulta paljasti mitä tarkoitti.

Neil Asui aikanaan lapsena Gorskyn pariskunnan viereisessä talossa ja kuuli kerran pariskunnan railakkaan riidan avoimesta ikkunasta ja rouva Gorskyn huutavan miehelleen:

- Voit unohtaa kaikki aviolliset nautinnot kunnes tuo naapurin kakara kävelee kuussa! 

Kuvittele, että olet loputtomalla narulla, josta et pääse pois hyppäämällä, tippumalla tai kävelemällä.

Miten pääset pois tuolta loputtomalta narulta?
- Lopetat kuvittelun!

Kaveri kysyi toiselta:
- Mitä eroa on verholla ja wc-paperilla?

Toinen vastasi:
- En tiedä.

Kaveri:
- Ahaa! Se olit siis sinä.

Mitä elastinen sanoi kiinalaisessa ravintolassa?
- Anna se soija.

Jos pyörän satula on vinossa tai säädetty muuten huonosti, voi todeta satulan olevan:
- Päin persettä.

Moni haaveilee uran luomisesta...
Mutta eihän se ole kovin vaikeaa ole, lapio vaan käteen ja sitä uraa luomaan.

Deitti:
- Mitä teet työksesi?

Minä:
- Työskentelen eläinten kanssa joka päivä.

Deitti:
- Voi miten söpöä! Pelastatko niitä?

Minä:
- Tavallaan… mutta en kovin pitkäksi aikaa.

Deitti:
- …?

Minä:
- Olen teurastaja.

Kaksi melkolailla vaiteliasta maalaisukkoa, tapasivat käydä joskus harvoin toistensa luona kylässä.

Toinen ukoista koputti pitkästä aikaa naapurinsa ovea ja asteli tupaan.

Meni varmaan kolme varttia, kunnes talon isäntä kiikkustuolissa istuen rohkeni kysyä:
- No onkos ulkona kylmä?

Siihen vieras vastasi:
- Mitä nyt pari astetta pakkasta.

Johon isäntä:
- Siitä nyt ei kannata paljon puhua.

Vieras sanoi:
- En minä olis puhunutkaan, jos sinä et olis kysynyt.