Mahottoman kallis pieru

Poimintoja aiheesta Pieruvitsit

Pikku-Kalle matkusti isänsä kanssa junassa. Heitä vastapäätä nukkui mies, joka kuorsasi kovasti.

- Mitä tuo setä tekee? kysyi Pikku-Kalle.
- Setä se siinä sahailee hirsiä, vastasi isä.

Sitten nukkujalta pääsi pahuksenmoinen pieru.

- Olikos tuo sitten oksanpaikka? kysyi Pikku-Kalle.

Pieru on kuin menestys.
Se häiritsee sinua vain silloin, kun se ei ole sinun.

Pariskunta jutteli keskenään junassa ja vanhempi mies nukkui heitä vastapäätä.

Oli kova ukonilma. Nainen sanoi miehelle, että häntä pierettää. Mies lohdutti vaimoaan ja sanoi, että seuraavan kerran kun jyrähtää voit päästää.

No, nainen seurasi ohjetta ja kun seuraava korviahuumaava jyrähdys tuli, hän paukautti. Vastapäätä istuva mies heräsi jyrähdykseen ja sanoi pelästyneensä hirveästi.

Sitten pariskunta rauhoitti häntä sanomalla sen olleen vain ukkonen.

Vanha mies sanoi:
- Jaha, taisi iskeä paskahuussiin.

- Tohtori, kuuloni on huonontunut. En kuule edes omaa pieruani.
Lääkäri kirjoitti reseptin.
- Paraneeko kuuloni varmasti tällä lääkkeenä?
- Ei, mutta pierut kovenee.

Miksi Saharassa haisee pahalle?
- Sinne on hukattu monta pierua.

– Tohtori, kuuloni on huonontunut. En kuule edes omaa pieruani.
Lääkäri kirjoitti reseptin.
– Paraneeko kuuloni varmasti tällä lääkkeenä?
– Ei, mutta pierut kovenee.

Mitä pieru sano paskalle? pyyhkäisen pölyt paskan päältä.

Eräs hieno rouva ja hänen piikansa olivat juhlissa. Rouvalla oli ilmavaivoja.

Hän käski piian ottaa syyt niskoilleen ja sanoi:
- Jos minulta pääsee pieru, niin nouset seisomaan ja sanot, että se pieru tuli sinulta.

Pian rouvalla alkoi kiertää mahassa ja häneltä pääsi oikein pahanhajuinen äänetön pieru.

Piika ponkaisi ylös ja ilmoitti:
- Se pieru, jonka rouva pieraisi, on minun!

Kumppani halusi lämpöä ja vipinää sängyssä.
Joten pieraisin lakanan alle.

Prööt sanoi aasi, kun pieraisi.