


Mainos:


Herkko oli elänyt maalla perintötalossaan ja eukkoa ei neljänkymmenen vuoden ikään ehtineelle miehelle ollut löytynyt...
Hänellä oli kylällä kavereita, jotka kerran päättivät, että Herkon olis aika päästä viimein poikuudestaan eroon.
He järjestivät kaupungista Herkolle sellaisen, kaiken kokeneen naisen, jolla homma kuin homma luonnistuisi helposti.
Kaverit menivät Herkon talolle ja sanoivat mitä varten olivat tulleet. Herkko ymmärsi kyllä yskän ja talutti naisen vapisevin käsin makuuhuoneeseen.
Ähkiminen kuului tupaan asti ja pian Herkko tuli makuuhuoneesta ja sanoi:
- Pakko oli lopettaa, kun rupes tuntumaan siltä, että aukee taivas tai palaa perse!
Poika:
- Isä, moon rakastunu!
Isä:
- No hienua poika, kukas flikka son?
Poika:
- No son tuo naapurin flikka, Leena.
Isä:
- Ai perkele, mutta son vähä huono homma. Kuule, et saa sanua mitää äiteelle, mutta se Leena on oikiastansa sun siskoon.
Poika meni sanattomaksi, mutta muutamaa kuukautta myöhemmin oli taas uutisia:
- Hei isä, moon löytäny ny toisen ja tämon viäki paree!
Isä:
- No mahtavaa, kenenkäs flikkoja tämon?
Poika:
- Son yks Siiri. Asuu tuos parin saran metrin pääs.
Isä:
- Jaa siitä taloosta... Voi harmin paikka, mutta mun ny kyllä täytyy sanua sulle, että se Siiri on kans sulle vähä niinku siskoo. Älä kerro äiteelle.
Sama tapahtui muutaman kerran uudestaan.
Lopulta poika oli niin vihainen, että hän alkoi itkeä ja juoksi äitinsä luokse.
Poika:
- Äitee, mä vihaan meirän isää! Molin rakastunu kuutehen flikkaan tällä alueella mutta minen voi seurustella kenenkää kans ku mun isä on niirenki isä!
Äiti halaa poikaa ja vastaa:
- Sä voit kuule ottaa niistä akakses ihan kenet haluat, ei tuo meirän isäntä sun isäs oo...
Rekkakuski ajoi lapin jänkhällä. Äkkiä hänet pysäytti lappalainen poroisäntä neljäntuulen kotsa päässään, haulikko tanassa ja komensi rekkakuskin ulos autostaan.
Poroisäntä komensi:
- Runkhaa!
Rekkakuski änkytti:
- Älä nyt helvetissä...
Poroisäntä komensi uudestaan ja työnsi haulikon piipun rekkakuskin otsaa vasten:
- Runkhaa!
No ei siinä auttanut rahtarin muuta kuin aloittaa masturbaatio oikealla yläraajalla ja hetken päästä lensi kaaressa.
Poroisäntä komensi jälleen:
- Runkhaa!
Rekkakuski vastusteli, mutta ei siinä ollut muuta mahdollisuutta kuin totella ja taas lensi pitkin Lapin jänkhää...
Kuului käsky jälleen:
- Runkhaa!
Rekkamies aneli:
- Ei helvetti, en mä pysty enää ja vehkeet on niin arat, eikä sieltä tule enää mitään. Armoa!
Johon poroisäntä:
- Selevä. Alahan tulla sieltä puskasta tyttö. Nyt on turvallista liftata kyythin. Kerro tädille terveisiä!
Toinen blondeista kysyi:
- Ootko aina ollut karvaton?
Toinen blondi siihen:
- Etkö haista Mennenin tuoksua? Ajoin juuri kainalokarvat.
Pikkupoika kertoi päiväkodissa kaverilleen: -minun isälläni on ripuli. -mistä sinä sen tiedät? Kaveri kysyi. -No kun äiti sanoi isälle viime yönä, että eikö se paska jo jäykisty. :D
Renki tyydytti itseään navetan nurkalla ja mälli lensi pitkin piikkilanka-aitaa.
Siitä se roikkui alemmaksi ja alemmaksi, langalta toiselle langalle.
Renki tokaisi:
- No, pojasta olisi tullut trapetsitaiteilija...
Lappalainen oli iltaa viettämässä paikallisessa ravintolassa Utsjoella ja sai naisen mukaan kotiinsa jatkoille.
Lappalainen sanoi:
- Josset ny anna niin käy niinku Luostholla.
Hädissään nainen tietenki antoi ja aktin jälkeen kysyi:
- Mites Luostolla kävi?
Johon Lappalainen vastasi:
- En saanu.
Tässä tarina 1960-luvulta, jolloin nuoret naiset kulkivat minihameissaan ja ilman pikkuhousuja.
Muuan nuori mies oli ostanut rokkarien teräväkärkiset kengät, jollaiset oli nähnyt Elvikselläkin. Kotonaan niitä kiillotteli ja ihaili. Päätti lähteä sitten diskoon.
Diskon eteisessä vielä pyyhki pölyt uusista kengistä ja meni pöytään istumaan. Siinä peilasi omaa kuvaansa kiiltävien kenkien kautta.
Lähti sitten tanssilattialle ja sielläkin välillä katseli tyytyväisenä kuvaansa kenkiensä kautta.
Muuan neitokainen siinä pyöri lähellä. Yhtäkkiä poika pysähtyi, oli todella harmistuneen näköinen. Katsoi kenkiään ja totesi:
- Voi rähmä, aivan uudet kengät ja nyt jo kärki halki!
Iltapäivälehden nuori toimittajaneiti meni maataloon kyselemään hullunlehmäntaudin syistä.
Isäntä vei toimittajan navettaan ja kierrätti paikasta toiseen.
Toimittaja kyseli:
- Mistä luulette, että tauti on saanut alkunsa?
Isäntä ei vastannut vaan jatkoi kierrostaan.
Tovin kuluttua isäntä kysyi:
- Tiesittekö, että lehmät lypsetään neljästi päivässä?
Toimittaja totesi tiedon olevan hänelle uutta ja kohta palasi alkuperäiseen kysymykseensä.
Isäntä ei edelleen ollut kuulevinaankaan kysymystä ja hetken kuluttua esittikin jälleen vastakysymyksen:
- Tiesittekö, että sonni astuu lehmän kerran vuodessa?
Toimittajaneidillä alkoi jo posket punertua ja selvitettyään hiukan kurkkuaan totesi tiedon olevan tärkeä, mutta ei nähnyt yhteyttä esittämäänsä kysymykseen taudin alkuperästä.
Niinpä neiti pyysikin isäntää keskittymään kysymykseen taudin syystä.
Isäntä vastasi:
- Olinkin tulossa tähän. Nimittäin, jos minä hiplaisin tissejänne neljästi päivässä ja naisin teitä vain kerran vuodessa, uskoisin teidänkin tulevan siitä hulluksi.
Postimiehellä oli kirjattu kirje Virtasen rouvalle. Kun rouva avasi oven, postimies huomasi olohuoneeseen levitetyn ison lakanan, jossa oli reikiä rivissä.
Postimies kysyi rouvalta:
- Anteeksi, mutta miksi lakanassanne on noin paljon reikiä?
Rouva kertoi:
- Meillä oli eilen aikuisten juhlat. Leikimme “kuka on kuka“-leikkiä, jossa miehet menivät lakanan taakse ja työnsivät kalunsa reijistä. Sitten naiset yrittivät tunnistaa kuka on kuka.
Postimies ihmetteli:
- Ohhoh! Kuulostaa hauskalta leikiltä. Kunpa olisin ollut paikalla.
Rouva:
- Niinpä... Nimenne kyllä mainittiin monta kertaa.








