Yhteistyökumppanin mainos:
Ruotsalainen oli suihkussa ja päästi pierun, minkä jälkeen kikkeli nousi heti pystyyn.
Ruotsalainen katsoi vehettään ja sanoi:
- Hupsu sehän olin minä itse.
– Tohtori, kuuloni on huonontunut. En kuule edes omaa pieruani.
Lääkäri kirjoitti reseptin.
– Paraneeko kuuloni varmasti tällä lääkkeenä?
– Ei, mutta pierut kovenee.
Frank pieraisi luokassa, joten hänen opettajansa heitti hänet ulos.
Kun hän istui luokan ulkopuolella, hän ei voinut lopettaa nauramista.
Rehtori kävelee ohi ja kysyy: Frank, miksi istut luokkahuoneesi ulkopuolella nauraen?
Frank vastaa, minä pieraisin luokassa, ja opettaja heitti minut ulos.
Rehtori kysyy häneltä uudestaan: No, miksi sitten naurat?
Frank sanoo: Nuo idiootit istuvat luokassa haistaen pieruni, kun itse olen ulkona raikkaassa ilmassa.
Mitä pieru sanoi imurille?
- Et koskaan saa minua kiinni!
Nainen kävelee kauppaan, jossa myydään hyvin kalliita persialaisia mattoja.
Hän katselee ympärilleen, huomaa täydellisen maton ja asteleen sen luokse tutkiakseen sitä lähemmin.
Kumartuessaan tunnustelemaan maton koostumusta hän pieraisee kuuluvasti.
Hyvin nolona hän alkaa katselemaan ympärilleen samalla toivoen, ettei kukaan kuullut sitä, eikä myyjä ilmestyisi paikalle, ainakaan ihan vielä.
Kääntyessään takaisin maton puoleen hän huomaa myyjän ilmestyneen seisomaan viereensä:
- Hyvää päivää hyvä rouva. Kuinka voi auttaa teitä tänään?
Nainen, hyvin vaivautuneena:
- Paljonko tämä matto maksaa?
Myyjä vastaa:
- Hyvä rouva, jos te pierasitte pelkästään koskettaessanne sitä, tulette paskomaan housunne kun kuulette sen hinnan.
Miksi pieru söi chilin?
- Koska se halusi haista.
Kumppani halusi lämpöä ja vipinää sängyssä.
Joten pieraisin lakanan alle.
Miksi on huono idea pieraista kirkossa?
Koska sinun täytyy istua omassa penkissäsi.
Miksi pierut eivät koskaan eksy?
- Koska he seuraavat aina hajuaan.
Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.
Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.
Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa.
Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.
Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.
Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:
- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.
Siihen kauppias vastasi:
- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.
Jaa VitsienVitsit.fi |
